Uimarit ilkosilleen

Therese Alshammar menetti maailmanmestaruutensa, koska piti kahta uimapukua päällekkäin.

Kyllä tässä kaikkitietävän tuomarin (minun) mielestäni on vain yksi vaihtoehto, jatkossa kilpauimareilla ei tule olla mitään asusteita. Näin taataan kilpavarustelun loppu ja varustelun näkyvyys.

Disney copy/paste

Menestyksen kaava. Kopioi ja liitä.

Tähän on sitten tultu

Pitäisi varmaan lukea Haakanan mikrobloggauksen perusteet (onko sellaista? jos ei, miksei?) jotta ymmärtäisi, mutta nyt tuntuu, tämä ns. mikrobloggaus on seuraava SE. Uutta palvelua puskee ovista ja ikkunoista. Kaikki uudet (twitbear, qaiku) ovat kuin ne vanhat(twitter, jaiku) , mitkä oli jo ennen, mutta tässä uudessa voi [lisää haluamasi toiminto]. Ainakin paremmin kuin niissä vanhoissa. Viimeisimpänä nyt vaikka tuo facebookin uudistus.

Ja kaikki tuntuu kuitenkin vastaavan lähinnä tarpeeseen kertoa, että mitä käyttäjä tekee juuri nyt. 160 merkillä.

Bloggaus on kuollut, kauan eläköön mikrobloggaus.

Miksi?

Tavallinen bloggaus on liian vapaata (lue: vaikeaa) rajoittamaton määrä tekstiä ja aihe on vapaa. Ei kykene ihmeinen siihen pitkäksi aikaa. Blogeja aloitetaan innoissaan ja.. sitten ne unohdetaan vähemmän innoissaan, kun loppuu sanottavat. Tai tulee olo, että toistaa itseään. Toistaa itseään. Itseään.

Mutta mikrobloggaus! 160 merkkiä ja aihe valmiiksi annettu.

Mitä teet juuri nyt?

Täydellinen konsepti! Kaikki kun näemmä tykkäävät ilmoitella. Helppoa, nopeaa eikä minkäänlaista kynnystä julkaisuun.

*lukee kirjaa ja juo teetä
*vihaa Mikkosia. Äräärrärä!
*lähtee bisselle
*palssssssssi baaristsa
*potee krapulaa

Ja niin edelleen.

No, otetaan sen verran takaisin. Ei bloggaus mihinkään ole kuollut. Vaan se voipi muuttaa hieman muotoaan. Parempaan.

Facebook muuttui, taas

Facebook muuttui taas. Äkkiseltään näyttäisi, että nyt se on vain yksi iso twitteri (vai jaiku?). Kirjoita mitä on mielessä ja se sitten näkyy omalla "seinällä" ja kavereiden "seinillä" ja sitten se tekee niinku siitä sen.

*Just Sopivasti taitaa mennä nukkumaan
*Just Sopivasti heräsi ja juo kupin kahvia =)
*Just Sopivasti on ihan että aarrgh, pankkitunnukset ei toimi =(
*Just Sopivasti shares a link www.kittyporn.org
*Just Sopivasti kirjoitti www-osoitteen vahingossa väärään paikkaan
*Just Sopivasti lähtee vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta

Perinteinen linkkimerkintä

Jotain vuosien varrelta, eli tarkemmin sanottuna parilta viime päivältä.

Motivaatio-Susi.

Elokuvat takaperin.

Eri näppäriä NFL-pelaajia.

The Crisis of Credit Visualized, part 1

The Crisis of Credit Visualized, part 2

Unista

Eihän näistä nyt normaalisti, mutta tämä oli melko huvittava.

Se oli joku tälläinen trendipaikka Helsingissä. Vessoja ei enää ollut, vaan pöntöt olivat siinä kaikkien nähtävillä ja vapaasti käytettävissä. Lisäksi viereiseltä pöydältä saattoi ottaa ipodin lainaan ja kuunnella samalla haluamaansa musiikkia kun istuu sontimassa.

Mietin jo unessa, että nolostuttaako ihmisiä moinen?

Timo T.A Mikkosen rakastava ja isällinen anteeksianto

Mediapersoona Timo T.A. Mikkonen oli helmikuussa Voice-radiokanavan haastattelussa, jossa Heräämö-ohjelman toimittajat kutsuivat miestä mäntsäläläiseksi. Mikkonen on syntynyt Helsingissä, mutta asui lähes puoli vuosisataa Mäntsälässä. Välissä hän asui myös Helsingissä ja Espoossa. Vuodesta 2002 lähtien hän on asunut perheensä kanssa Myrskylässä.

– En ole käynyt tarkistamassa postilaatikkomme sisältöä. Tällaiset anteeksipyynnöt menevät suoraan ö-mappiin, Mikkonen sanoo Viihdeuutisille.

Hänen mukaansa useiden toimittajien yleissivistyksessä on paljon parannettavan varaa.

– En halua olla tämän tason toimittajien kanssa missään tekemisissä. He ovat hyviä esimerkkejä kid adulteista eli aikuisista miehistä, jotka eivät ole henkisesti edes teini-ikäisiä, Mikkonen sanoo häntä haastatelleista radiotoimittajista.

– Tämä on osaamattomien toimittajien mediakomediaa, hän toteaa.

Koko juttu.

Osaavan toimittajan mediakomediaa on sen sijaan ollut tämä viimeaikainen. Ensin vaimo telkkariin puhumaan natsipäiväkodeista, sitten mies mediaan puolustamaan vaimoa ja kas, näin saatiin perheelle oma telkkariohjelma.

Hyvin toimittu.

Yhden euron lounas

23 -vuotias työtön kirjoitti Helsingin edullisista ruokapaikoista. Juttu itsessään on mainio, mutta kannattaa ajan puitteissa myös tutustua artikkelista käytävään keskusteluun.

Hyvää naistenpäivää

Hyvää naistenpäivää kaikille ihanaisille! Toivottaa Just Sopivasti ja Hugh Jackman.

Ei itketä lauantaina

Hello Ctulhu.

Han Cock.

Vähentäkää

Kulutuksen vähentäminen tekee onnelliseksi.

Siitä en tiedä, mutta ainakaan ylenpalttinen kulutus tuskin lisää onnea.

Mikä maa?

Ihan aamuyöstä kun heräsin, niin meni muutama hetki että tajusin olevani kotona, Suomessa. Nauroin hetken ääneen ja sitten jatkoin unta.

Ei mutta, siis jopa hauskaa miten voi kuuppa olla muutaman sekunnin niin sekaisin, ettei mitään.

Onko muilla kans? Joskus?

Liikaa tavaraa

Tämä on kesken vielä, mutta paljastettakoon jo jotahin. Tietäkäätten, että tavaraa on liikaa. Siis varmaan ihan tavara-tavaraakin, mutta vaatteita ainakin. Sen kymmenen hupparia, farkkuja ja pyyhkeitä. 10 pyyhettä! Minulla! Ja pussilakania. Ei sentään kymmeniä, mutta liikaa silti. Varsinkin kun tottuneesti nukun pienellä patjalla nykyisin. T-paitoja en uskalla edes laskea vielä.

Ja heitä kaikkia niin rakastin. Tin.

Kesä ja kirpputori, oispa jo.

Kuin siellä kaukana, melkein.

Aamulla oli hassun tuttu fiilis, kun pakkautui joukkoliikenteeseen aasialaisten kanssa. Iso nippu heitä.

Japanista olivat ja lopuksi vilkutettiin. Hei-hei.

Paistoin pannun

Niin siinä sitten kävi, että ihan Ikeaan asti piti mennä pannua ostamaan. Ja hakaniemestä lähettävät yhden autollisen aina parin tunnin välein sinne niin. Ja kas, 20 yli Vantaalla ja eikun toimiin, mars. Vertailut, teho-ostot ja sen sellaiset. Niin löytyi pannu, kattilat, tyyny ja jotain muuta. Aikaa kului n. puolisen tuntia. Ikeassa! Vaan ei se haita. Ja seuraavalla bussilla takaisin.

Tänään sitten päivä meni. Tavarat ovat siirtyneet laatikoista lattialle, josta sitten myöhemmin takaisin laatikoihin ja osa kaappeihin. Liika on liikaa, väitän. Tällä kertaa uskon suoriutuvani eroon ylimääräisistä. Jossain vaiheessa. Kirpputori voisi olla kokeilemisen arvoinen?

Kostoksi sitten kokeilun kasaria ja testasin tekemällä tulisen tomaattikastikkeen. Pannu toimi moitteetta ja laiskan hiki tuli(sta) syödessä.

If your problem has a solution
then ... why worry about it?

If your problem doesn't have a solution
then... why worry about it?

Käsi kädestä

En kai nyt niin yllättynyt ole. Mutta siis. Tapahtuiko tässä juurikin se, että jos me äänestetään teidän lakia, niin te sitten äänestätte meidän lakia?

Ja ilmeisesti tänään hyväksytään Lex Nokia.

Animetenavat

Tenavat anime-hahmoina. Miksei?

Paistin pannu

Sanokaas nyt, mitä se sellainen paistokasari maksaa?

No ei helvetissä! Kyllä omissä mielikuvissa riittää, kun parikymmentä eurokaista lykkää tiskiin, niin saa kupelon viedä kotia ja tehdä sitä saatanan iänikuista tomaattipaskaa.

Mutta että lähemmäs 70,- ja enemmänkin, jos siinä pahvissa on se kovanaamainen cowboy. Avaruusteknologia! Voi saatana minkä teit, kun keittööni tulit.

Ja mitä on omassa mielessä liikkunut, kun olen vanhasta uskollisesta luopunut? Että kyllä sitten on rahaa varmasti, uusi ostetaan tosta noin vaan, notta perkele. Ja se helvetti, joka sen pannun sai, ei ole suoritteitaa kirjahyllystä tahi muistakaan tuotteista maksanut, vaikka on pitänyt. Puolitoista vuotta sitten!! "Nyt on asiat vähän kehnosti kun.." Juu, on on, ja pian on vielä kehnommin jonsei monikansallisia ala löytymään.

Väittävät, että raha rauhoittaa.

Uskon.

Kansanedustajien mustalista

mustalista.info

Äänestyslista vielä kehiin, niin se on siinä. Vaalien alla tarkasteluun.

Harmittomia helmiä

Tiina loihe lausumaan, elikkä lainaamaan seuraavaa.

Nauroin itsekin.

Pör.

Meidän mussulle kelpaa vain paras

Vielä kun isi ostais koulun, niin pääsis opiskelemaan!

Tv-korjaaja koputtaa kahdesti?

Kun tv-korjaaja saapui kylään käyttämään erikoistyökalua...

via SchizoBlog.

Tulevaisuuden lentävät autot

Muistatteko vielä ajan, jolloin tulevaisuudesta povattiin, että ihmiset ajavat lentävillä autoilla kuuhun töihin ja syövät aterioiksi pizzan makuisia pillereitä?

Toisin kävi.

Soininvaaran aatoksia

Osmo Soininvaaran aatoksia hyvinvointivaltiosta ja sen alasajasto.

Merteniltä tämän löysin siis.

Teemme kesäbiisin. Tai voisimme tehdä. Jos.

Big Brother -tähdet Henna Kalinainen ja Niko Saarinen haluavat laulajiksi. He haaveilevat pääsevänsä levyttämään.

Minäpä voisin sitten vaikka kirjoittaa kirjan.

Olemme Nikon kanssa päättäneet tehdä yhteisen kesäbiisin. Ajattelimme, että olisi upeaa esiintyä yhdessä. Voisimme laulaa suomeksi tai englanniksi. Haluaisimme tehdä sellaisen vetävän bilebiisin, Henna kertoo Viihdeuutisille.

Minä haluaisin kirjoittaa sellaisen hyvän kirjan. Voisin kirjoittaa sen suomeksi tai vaikka turuksi. Olisi upeaa kirjoittaa sellainen hyvä kirja.

Tarvitsisimme tietysti apua biisin kanssa. Voisimme tehdä joko ihan oman biisin tai sitten suomenkielisen version jostakin tunnetusta hitistä. Mielestäni olemme mahtavia esiintymään. Laulutaidoissamme ei ole välttämättä kehumista, mutta show olisi sitäkin hienompi. Etsimmekin nyt ahkerasti yhteistyökumppaneita. Toivottavasti haaveemme toteutuisi, Henna vakuuttaa.

Koko juttu

Ei se kirja ihan tuosta vaan kuitenkaan syntyisi. Kyllä apu olisi varmaan tarpeen. Voisin kai kirjoittaa ihan oman kirjan tai sitten kopioisin jonkun hyvän kirjan suomeksi. En minä nyt niin kovin kummoinen kirjoittaja olisi, mutta antaisin hyviä haastatteluja luultavasti. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä. Kumpa haaveen toteutuisi. Lisäksi haluaisin ponin. Vaaleanpunaisen.

Mutta arvatkaa vaan saatana.

Blogirieha

Blogiriehatapaaminenjuttu onWeeruskassa ensi lauantaina alkaen kello 18.

Onko odotettavissa jotain ujoja lukijoita paikalle?

Slummien miljönääri

Slumdog Millionaire korjasi potin

Enkä ihmettele miksi. Katsoin kyseisen rainan eilen illalla ja olihan se nyt vaan kerrassaan hyvin tehty. Ja jättää semmoisen toiveikkaan olonkin.

Kyllä.

Leffa ja blogiasuste

Tuossa jo jokunen arvailu tulikin, mutta ehkä kysymys oli niin kryptinen, ettei kukaan hoksannut. Taikka tuo on niin kaukainen, ettei kukaan arvannut. Tai ketään ei vain kiinnosta. No ketään, yhtä ainakin vaivasi vähäsen.

A good day to be black & sexy.

Ei nämä nyt niiiiiin selviä ole. Eikä pidäkään.

Itse leffa oli muutama pieni tarina aiheesta. Olen nähnyt parempiakin.

Tertun oma asia

Fingerpori 3.4.2007

Mikkosten maailma

Mikkosille oma tv-ohjelma?

Ohjelmassa seurataan perheen arkipäivää ja kuullaan Mikkosten mielipiteitä sekä
kannanottoja ajan ilmiöihin. Perhe muun muassa lukee sanomalehtiä ja kommentoi
niiden sisältöä tuoreeltaan.

No niin sitä pitää! Isäntä edustaa suomen ärsykettä numero 1 ja emäntä puhuu sydämellään suohon kaikki höpöhöpötutkimukset eikä suostu kuuntelemaan mitään tai ketään.

Siitä sitten palkinnoksi tv-ohjelma ja ehkäpä koko sarja.

Ei ole telkkaria, eikä taida ihan heti lähteä hankintalistalle.

Blondin seikkailut Argentiinassa

Mitäs luulette?

Esittääkö vai onko?

Juu, eikai pitäisi linkittää tahi edes lukea. Näistähän ne elävät. En vaan malttanut.

Viestiketjun tykkimies

Seppänen löysi viestiketjuista pienen helmen.

Kompromissien maailma

Tarkalleen en muista, mistä kaikki alkoi.

Oli niitä elokuvateemoja. Joku tuleva raina ja kuvaa valkatan vihjaillen. Jotkut sitten ehkä arvasivat, ei niistä kuitenkaan koskaan huudeltu. Sitten tuli tämä cloverfield. Joka sitten jo pitkään ennen elokuvaa ohjasi jonnekin, josta jonnekin. Ja. Siitä sitten se pitkäaikainen synkeä kaupunki. Elokuva olikin kyllä sitten jotain aivan muuta. Mutta kuva jäi, mies lähti maailmalle.

Nyt paha palasi takaisin. Tarttis tehrä jottai. Ensin siis vaihtoon template. Uusi simppeli, jonne saa näitä näppäriä vekottimia, kuka seuraa ja sitä rataa. Kuva meni tilapäisesti vanhaksi, mutta toki oli jo mielessä, että sitten kun ehtii, niin jotain uutta.

Eilen viimeksi taisin kysellä uusista koneista. Nyt olen entistä varmempi. Tappaa nimittäin lopullisenkin kokeilunhalun asioiden suhteen, kun joka hetki kone sanoo, että venaa venaa mietin mietin että mitäs..

Mitäs...


mitäs..

Puuh.

Mitäs..

Joten kompromissihän siitä sitten. Ehkä seuraava sitten uusin kojein.

Juu, on se joku elokuva taas. Ei pitäisi olla edes vaikea.

Facebook haluaa historiasi

Facebook haluaa ikuisen oikeuden käyttäjiensä sisältöön.

Jahas jahas. Eli sitten kun setä tai täti pyrkii korkeisiin, julkisiin virkoihin, niin kaikki törky julkistetaan. Tupakkaa on polteltu! Naisten kanssa pussailtu! Mitähän löytyy tuosta lasista? Boolia! Sinkku! Ongelmallisessa suhteessa!

Tämä ei ole menossa laisin hyvään suuntaan. Itse ainakin mielelläni pidätän oikeuden omiin hölmöyksiini.

Vaan voisihan tämä muuttaa vähän suhtautumista. Kun nähtäisiin, että nämä tulevaisuden puhtoiset sedät & tädit ovat eleneet välillä niinkuin mekin, pellossa, antaisi se heistä kenties inhimillisemmän kuvan. Että keskiolut tuopin hinnalla on väliä. Että leivän lisäksi pitää olla sirkushuveja. Ja että virheitä on tehty.

Toisin sanoen on eletty sitä elämää.

Tappiin asti ja kontaten kotiin.

Parin viikon aikana

Pari viikkoa ollut nyt maisemissa, joten en minä mistään vielä mitään tiedä.

Töitä hakiessa olen kuitenkin huomannut, että paljosta ei jää paitsi. Mutta jää kuitenkin. Oikeissa töissä haastattelijat kiinnostuu, tykkää ja vaikka mitä. Mutta kun tavallaan kyseessä on pieni työnkuvan päivitys, niin kokemusta tuosta nimenomaisesta ei ole paljoa ehtinyt kertymään. Ja samaan aikaan on aina joku muu, jolla kokemusta on. Ei sille mitään voi.

Koska olen tälläinen näppärä kaveri, niin ajattelin myös, että kaikki työ on arvokasta ja niinpäin pois. Joten hain sitten muunkinlaisia hommia. Ihan tuossa ohessa.

Nähtävästi olen kuitenkin liian kouluttamaton ja kokematon blokkaamaan.

Onneksi just sopiva bloggaamaan. Sentään.

Uusi tietämiskone

Sanokaas nyt, viisaammat.

Kun pitäisi ostaa uusi tietämiskone. Pitäisi olla tehoja riittävästi perusasioihin, pitää pyöriä hyvälaatuiset elokuvat (blueray esim softan kautta) ja ehkäpä pelit. Ei sillä, että niin paljon pelaisin, mutta säilytetään nyt se optiona. Ja jos pyörii pelit, niin sitten riittää yleensä tehot muihinkin asioihin. Riittävän kokoinen kovo (160 tai enemmän) ja näyttö voisi olla minimissään tuo 15,4". Hinta pitäisi pysyä siedettävänä, sanotaan että alle 800.

Tuolla hinnalla katsoin, että löytyisi raahattavia (painavia läppäreitä) pc-konehia. Mutta mitä niissä sitten pitää ottaa huomioon? Kuulin hiljan, että esim kovon kierrosnopeus vaikuttaa oleellisesti muutoin tehokkaaseen koneeseen. Jos nimittäin olisi se 5400 rpm, kun pitäisi olla enemmän. En tiedä sitten.

EDIT:
Joitain mietinnässä olleita ehdokkaita.
Acer Travelmate



Osaako joku sanoa jotain aiheeseen liittyvää?

Koreita pullia

Kävin syömässä laskiaispullia. Kaksi kappaletta. Makoisia olivat.

Huonosti menee, mutta menköön?

Kun työnantaja esitteli säästöpaketin yksityiskohdat, vastaanotto oli surkuhupaisa. Kukaan ei voinut uskoa, että globaali yhtiö säästää kermavaahdossa.

Lisää.

Tästä tulee itselle kyllä äkkiseltään kuva, että menee to-del-la huonosti. Eikai tässä uskalla enää edes ostaa kannettavaa matkapuhelinta kyseisestä putiikista. Mitä jos se menee rikki vaikka viiden vuoden päästä? Saako siihen sitten enää varaosia?

Kuinka suuriin kustannussäästöihin Nokia toimenpiteillä tähtää?

- Sillä emme lähde spekuloimaan. Yt-neuvotteluihin nämä asiat eivät liity.

Ei spekuloida, eikä liity? No voi voi. Ettei olisi koko säästötoimi lumetoimia? Yt-neuvotkin olisi ollut hyvä naamioida tähän, että kaikkemme teemme, ettei ketään tarvitse passittaa kilometritehtaalle, mutta siitäkään ei ollut kyse.

Eikai sitten.

North pole

Opi erottamaan.

Rololo.

Alkoholin vaikutuksia.

Real Ronald.

Tarinoita.

Fail.

Ja loput löytyvät täältä.

Älä kailota

Himpun verran tuumin, jotta miksi näitä älä kailota -mainoksia nyt sitten on. Että eikö ihmisten sovi enää puhua kannettaviinsa mitään.

Sitten matkasin junassa ja tajusin, että mainoksille on kohderyhmänsä. Ne ketkä kovaan ääneen käyvät nimillä läpi tuttujen ripulit, oksutaudut, krapulat ja baarimokailut. Toisaalta tämä henkilö ei säästellyt kyllä itseäänkään.

Siltikään ei minun olisi tarvinnut tietää. Tai kenenkään.

Mitäs jos olisin sanonut hälle, että älä kailota? Olisiko hiljentänyt volaa vai suuttunut ohjeistuksesta?

Polliisista päivää

Hämmentävä tapaus.

Istuksin kampin keskuksessa, odottelemassa linjuria Espooseen, kun nuorempi mieshenkilö, vähän hipakkeen oloinen käyskenteli ohitse. Vajaan 10 m läheisyydessä itsestä, suht skarkin näköinen mies pysäytti nuoremman ja sanoi, että poliisista päivää, vilautti jotain pienen pientä korttia ja pyysi nähdä paperit. Tarkemmin en kuullut, mutta nuorempi oli kovin hämmästänyt, että mikäs tämä ja miksi. Miehen rinnalle saapui lakkipäiset nainen ja vanhempi mies. Jotain henkilökorttia katseltuaan sitten päästivät nuoren miehen matkoihinsa.

Tässä kohtaa tuijottelin jotakuinkin avoimesti huuli pyöreänä, että mistäs tässä on kyse. Kysäisin vielä vieressä istuvalta, että sanoiko tosiaan, että poliisi ja jos, niin miksi tuollainen "tarkistus" nyt tehtiin. Vieressä oleva kuuli saman, mutta ei sitten muuta osannut sanoa, vaan ihmetteli itsekin. Tässä kohtaa nämä lakkipäiset tarkastajat huomasivat ihmettelyni ja poistuivat kauemmas.

Eli siis, poliisi(?) tarkistelee sunnuntaiaamuisin ohikulkevien satunnaisten matkaajien papereita(siis mitä papereita? pitääkö suomessa asuvilla olla joku henkilötodiste aina mukana?)

Kertokaa viisaammat, mistä tässä on kyse.

Lensin kotiin

Taikka ensin Lontooseen potemaan jetlaakin.

Sydneystä paikallista aikaa lento 15:20 Kuala lumpuriin, jossa perillä 8 tunnin päästä. Lentokentällä lyhyt 14 tunnin odottelu, jonka jälkeen paikallista aikaa kello 10:50 lento Lontooseen, kesto 13 tuntia. Perillä paikallinen aika oli kello neljä. Ja sisäisestä kellosta oli loppunut patterit. Unta yhteensä n. 4 tuntia.

Nyttemmin nukahdan melko helposti ja heräilen vielä helpommin joka aamu kello 8. No, melkein joka aamu.

Käsitöitä konehuoneessa

No, ei kuitenkaan sitä mitä mietitte. Laisin.

Vaan ihan tätä merkityksentä blogitempletin tunaamista. Katsokaatten kun, jonkinlainen sisäinen nilli ei ole ihan tyytyväinen. Kun kuva voisi olla noin ja taustakuva näin ja joku muu vielä vähän erilailla.

Vaan templatesta löytyy toinen toistaaan.. no, ei nyt just sitä mikä kelpais. Kubrickiin olin tyytyväinen. Tuommoinen, missä yläkuvitusta ja taustaväriä muutelee lennossa fiiliksen mukaan. Riittäis, mutta kun sitten nuo uudet ihana kilkkeet ei toimi. Taikka ehkäpä käsipelillä, mutta niille keksii tähdellisempääkin tekemistä.

Kakspalstainen, muokattava yläkuva, sivun ja tekstiosanvärivaihtopäivät, niin hyvä tulis. Pitäiskö itte? Vai onko tuollainen jossai sokeessa pisteessÄH

Kerro fantasiasi

Lisäksi kannattaa aina kertoa fantasioistasi partnerillesi! Hän ehdotukseesi varmasti suostuukin, koska onnistuessanne seksielämänne paranee huimasti.

iltasanomat.

Entäs epäonnistuessanne?

-Mitäs kultaseni, jos pyytäisit sitä sun kaveria mukaan kun...
*läimäytys*
-Sika/horo!
*oviperästäkiinni*

Vai miten on?

Mitäs jos?

Mitäs jos internet olisi..? Mainio ajatusleikki.

Urkintalaki

Huomio kaikki!

Urkintalaki.fi (aka Lex Nokia) Tv-mainoksista tuli näemmä hyviä.

Uutismokia

MTV-3 uutismokia vuosien varrelta. Varoitus, kahvit tullee nenästä, sen verran voipi naurattaa. via pintaliitodesign.

Jos ny ei tavaksi

Olen pari päivää kokeillut vanhoja huonoja tapojani, höystettynä muutamalla uudella. Ei näitä tavaksi kyllä tule ottaa.

Tämä päivä oli muistutus hinnasta, joka maksetaan hauskasta illasta.

kuvahaaste

Janneli haastoi allekirjoittaneen. Mikä on sikäli merkittävää, että tätä blogia ei juurikaan ole mainittu tai haasteltu mihinkään. Aikoihin. Siitäpä siis innostuneena.


Paikkana Geoje-do, Korea. Kuvassa muistaakseni kello 14 luokka. Oppilaille on juuri jaettu viime viikolla otetut kuvakehykset, joissa he poseerasivat miekan kanssa. Vallan näyttäviä otoksia. Etualalla suosikkityttö, joka väänsi jokaisen luokan pojan solmuun tarvittaessa.

Geoje-dolla aikaa kului tammikuusta huhtikuulle viime vuonna. Kylmää oli.

Spotify

Julkinen kerjääminen kielletty. Ei tänään.

Mistäs sellaisen spotifyn sitten sais?

Selvällä suomella

Tässähän vallan liikuttuu, kun.

Eilen oli sitten opeteltiin taas, junalla keskustaan, tuiskeessa. Hämmennyksen suoritti lähestulkoon jokaisessa virastossa asioinnin mutkattomuus. Toisella kotimaisella, helposti, nopeasti, varmasti. Reippaan vuoden kun on tankannut, ja oletusarvoisesti mikään ei toimi, helposti, on syömmein nyt kevy empi.

Lisäksi tuloaika suomeen pysyi vallan salassa. Jotta pääsisi yllättämään ihmisiä. Yllättyi jopa niin, että ei tuntenut, aluksi. Toisaalla tarkkaan harkittu juoni meni mönkäreelle, mutta jotain nyt kuitenkin. Parempi tietysti olisi ollut painaa suoraan rytmiin, "onko tässä vapaata?". Ensi kerralla.

Lisäksi harrastustoiminnassa yllätyttiin, ainakin tuttuset. Paljon uusia ihmisiä miettimässä, että kuka se on tämä, joka kesken kaiken astelee.

Täällä tullaan, elämä.

Jaa niin, postitse sopii mainita Helsingin alueella sijaitsevista asumismahdollisuuksita. Niitä tarkkaillaan kuin esikoistyttären viikonloppumenoja.

Kiitos.

Takaisin

Niin siinä sitten kävi, että kentällä oli oottamassa sama, joka aikoinaan toivotti hyvää matkaa. Lähtiessä sain suklaatia, tullessa oli talvitakki. Lisäksi toinen ystävä otta suojiinsa siksi aikaa, että löytyy asunto ja ja. Niin, mitä sitä nyt ihminen tarvitsee.

Pikkuhiljaa.

Uutta ja vanhaa

Kun kerran on aikaa liian paljon käsissä, niin sitten pitää tehdä jotain. Tai piti. Pää pörisee kuitenkin siihen malliin, että ei järjellistä.

Tympäännyin jo jossain vaiheessa vanhaan templateen, siihen kun ei mitään kilkkeitä mutkattomasti saanut. Joten nytsitten vaihdoin sen. Samalla lähti se synkkä ja syksyinen tausta-aamu vaihtoon ja tilalle tuli puku. Siitä todettiin aikoinaan, että ihan kuin joku escort-palvelu naisille. Älkääs nyt, sehän on ihan selvästi... Tai siis sehän näyttää... Jos sitä katsoo... kieltämättä... siinä vähän sellainen vivahde näyttää olevan. Olkoot nyt.

Tätä kai aiemminkin jo pohdittiin, mutta mikä se ulkoasun virka nykyjään on, kun suuri osa lukenee kuitenkin jonkin lukijan kautta. Eipä siinä, hienot kilkkeetkin lienee siinä mielessä turhia.

Mutta tulipas vähän klikkailtua, aikani kuluksia kahvin mutteeksi. Hyvää huomenta vaan.

Oiskohan aika

Tehda jotain jannaa?

Mutta ensin kahvia. Ja sushia. Taikka toisinpain.

Joku tietaa jotain

Enemman kuin hakukone.

Uutiset, saa ja maa

Se pitaisi siis olla umlauteilla.

Uutiset.
Eilen myrskysi. Alkoi justsopivasti kun asettui rannalle ihminen.

Saa.
Tanaan paistaa aurinko.

Maa.
Tanaan menen uudestaan rannalle.

Asetin huvikseni seurantaan Helsingin saan, niin ei tarvitse arvuutella.

Eri firma

Astelen ympariinsa. Kassan tapainen loytyy ja kysyn, jotta kahvi ja muffinsi maksaa 4 jotain. Ja etta onko se tuo iso muffini tuo tuossa. On, on se kuuluu vastaus. No mikas siina sitten, pista tulemaan ja kahviin maitoa. Vaan tilittaessa hinta onkin melkein seitseman. Mites se tuo tarjous tuossa, kyselen uusiksi. Se on ihan eri firman tarjous, kertoo ystavallisesti han.

Ahaa.

Ensikertalainen hiusvuolija

Enaa ei kylla.

Useampaan otteeseen on tullut vierailtua hiusleikkaamossa, jota te nuoret leikkisasti kutsutte parturiksi. Ei siina mitaan, mutta kun useimmiten sydammesta ottaa jalkikateen, kun koittaa selvittaa ettei ihan niin paljon olisi tarvinnut ottaa ja joojoo on se nyt kuitenkin ihan hyva ja kasvaahan se takaisin. Ammatti-ihmisia kuitenkin, mutta ei niin ei. Ei kuvin, viittoen taikka suusanallisesti selvittaen.

Ja sitten huviksein, annan ensinkertalaisen harjoitella kulmakarvaveitsella tukan vuolua ja kas, ei ole aihetta enaa ammattisaksille.

Vahan ihan olen yllattynyt.

Rautamuori

Leppoisasti nakkelin alakerran kuntosalilla punnuksia suuntiinsa, kun paikalle pyyhalsi n. 45-50 vuotias aasialainen nuorekkaan oloinen neitirouva. Heipat sanottua neitirouva istahti vatsalihaspenkkiin ja pisti 40-50 toistoa hikea vuodattamatta. Sitten tomerin askelin hiihtostepperiin ja 5 minuutin tehosarja ylamakeen. Ja taas laite nopsaan vaihtoon, talla kertaa vuorossa pec-deck ja snadisti pienemmat painot kuin itsella. Siina sitten riehtoi hymyssa suin kuin ei mitaan.

Tasta on hyva jatkaa.

Ruokaa

Ennyt sano enka kiella, mutta olen taalla maailmalla ollessani herkutellut monin eri muodoin. Vaan naemma nyt on tullut aika maksaa kalavelat perunoina ja tuottaa itse potya poytaan.

Allekirjoittaneen huippusalainen tomaattitonnikalapaskakastike(typo, jatin huvikseni) on jo testattu ja hyvaksi havaittu, mutta muutakin tarvitaan.

Pitaa olla helppoa ja voisi olla jollain tapaa skandinaavista tahi suomalaista, tavallaan.

Riisipuuro, perunakeitto, porkkana- ja makaronilaatikko. Tuollaisia mietin.

Mikas muu ois kiva?

Helpompaa tietysti olisi olla paikanpaalla suomenniemimaalla ja vieda ihmeiset syomaan suomalaista perinneruokaa eli kebabbia ranskalaisilla ja kinkku-tonnikalapitsaa.

Vaihtui

Nain on nappylat.

Just sopivasti kotio ruuhkan keskelta. 1,5 miljuunaa ihmista oli joku toinen arvio. Paha sanoa. Ihmismassa kuitenkin vyoryi melko rauhallisesti kohti juna-asemaa, josta kulkija jos toinenkin paasi turvallisesti vaunukyydilla kotiin. Taikka kirkolle, jos niikseen. Melko jouhevasti kuitenkin, hataisimmillekin.

Ilotuliesitys oli parasta mita olen koskaan nahnyt aiemmin. Ison kylan malliin.

Ja pian naette itsekin miten ihmeellinen tulevaisuus onkaan...

Hyvaa vuodenvaihdetta sinne niin.

Vuosi 2008

Vuosi 2008 on tullut sitten paatokseen ja on aika niputtaa yhteen olennainen. No, myohemmin ehka.

Suomen kamaralla ei tana vuonna tanhuttu lain, mutta Koreassa pistettiin jalalla koreasti sitten sitakin enemman. Kolme kertaa kavin japaniassa ja nyt vuosi paatetaan Sydneyssa.

Eikai siina sitten.

Hyvaa uutta vuotta rakkahat lukijat, ensi vuonna taas. Uusin kujein.

Sydney

Kovin on kaunis kaupunki. Pirstaleinen rantaviiva, pienia saaria, iso silta ja valkoinen oopperatalo. Kiinakaupunki ja kultaseni. Ai niin, ja monorail. Kuten North Haverbrookissa.

Tieda vaikka olisi hyva paikka olla ja yrittaa.

Kaikki on toisin

Australiassa kaikki on toisin.

Pohjoiseen mentaessa tulee kuuma ja etelassa kylma.

Ainiin. Ja ihmiset pitavat jalassaan hattuja ja hampurilaiset syovat ihmisia. Joku varmaan muistanee tuon.

Poijes

Jää hyvin, Adelaide.

Mieleen jäi Eddie Irvinen pienet kädet, ruutumainen kaupunkisuunnittelu sekä suomen kesää lähentelevä epävakainen sää.

Kohti uusia seikkailuja.

Se on rikos

Mitä mieltä?

Onko Suomessa

Voitteko kertoa

1) Millainen sää siellä on?
2) Maistuuko se?
3) Miksi/Miksi ei?
4) Millainen olisi parempi?

Luonto kiittää luonnonystävää. Kiitos.

Kuvia maailmalta

Aamupala










Surfers Paradise










Adelaide










Barossa Valley

Uutiset, sää ja mää

Loma tuli lusittua ja paluu kotoiseen Adelaideen sujui sateisissa merkeissä. Aurinkoa on odoteltu, mutta pätevät pilviverhot blokkaavat inkojen jumalan merkittävissä määrin.

Ens viikon jälkeen maisema vaihtuu Melbourneen jouluksi ja uusi vuosi vietetään sitten johnain aivan muualla.

Minä juon nyt kahvia.

Kontrasti

Siina missa Kultarannikolla aurinko hohkasi taydella temmolla, Adelaidessa ropisi kuin esterista konsanaan.

Tanaan satoi koko paivan melkein. Eihan tallainen ole laitaa lain.

Mutta teilla on siella pikkujoulut nyt. Hauskaa pitakaa te.

Lomalle lomalta

Nyt kun on ollut hetken lomalla, niin oli hyva ottaa pieni irtaantuminen ja lahtea lomalle lomalta. Nyt kun loma on loppu, niin on aika palata takaisin lomalle. Mutta loma, kuten tiedamme, on yleensa raskas, niin tuntuu, etta olisi tilaus uudelle lomalle.

Puuh.

Itsepäisyys

Suomen itsenäisyyttä juhlistin juomalla korealaista viinaa, saksalaista olutta, syömällä kiinalaista ruokaa. Australiassa.

Jottei juureet unhoottuusi.

Mitäs tytöille?

Kasvatin parran. Taikka ihan itekseen se. Ei siinä apuja.

Ja sitten leikkasin sen poijes. Mentiin kuppilaan kahville ja myymälätäti kysys, että mitäs tytöille? Jajatkoipikapikaajotainmuuta. Keskeytin ja kysyin, että kysyitkö ihan oikeasti, että mitä tytöille. Helähti punakaksi, hyppäsi kaulaan ja pyyteli anteeksi.

Nauroin ja totesin maan tapaan: "No worries, mate"

Illalla vietin tovin peilin ääressä. Ja mietin.

Katukuva

Kirjasto meni rikki. Harhailin hetken kone kasissa ympariampari. Lopuksi koto lahella katukaytavalla langattoman loysin.

Sittemmin istahdin kahville laheiseen kiskaan ja hoisin internetin sielta kasin.

Rajoittua toimintaa latailujen suhteen. No hoh.

Jiu jitsu

Kyllä, olen kiinnostunut oppimaan jiu jitsua.

Loppumaailman uni

Unista kertominen on vähän kuin (keksi tähän itse joku nokkela sutkautus).

Vaan kerrankos sitä. Oli sellainen Cloverfield tyylinen kaaos, höystettyä vedestä nousevilla ufoilla tyyliin Maailmojen sota. Lentävä ystäväni raahasi minut turvaan jonnekin, missä kuitenkin oli Usvasta tulleita mörköjä.

Vähän ennen loppua patistelin sirkuksen lihavan leidin keittämään kahvit, koska aavistelin, että pian saattaisi iso pommi jysähtää.

Ja sittenhän se tosiaan.

Itse tosin selviydyin suojaamalla kasvoni käsillä korkeassa polviasennossa. Ison mölyn jälkeen oli aavikkoista, mutta jo hetken kuluttua paukahti uusi pommi. Lähempänä.

Saa nähdä jatkuuko ensi yönä.

Kylymä

Luulin, että kesä. Ja ne kärpäset.

Vielä mitä, hyvä ettei pakkasta. Takit päälle, kengät jalkaan. Sormikkaitakin melkein eilen.

Vaan tänään paistaa täydeltä terältä. Näin totesi aamulenkki.

Entäs oikea batman?

Mielenkiintoinen artikkeli, jonka löysin Mielenkiinnottomalta.

Netti vai ei

Ostin internetin. Sellainen samanlainen mokkula se kai, kuin siellä Suomessa. Täällä tosin maksetaan etukäteen könttä siirrettävästä datasta. No, olkoon. Meilit vaan äkkiä ja sitä rataa.

Vaan mitäs persettä? Ei toimi, mokoma. Takaisin pisteeseen ja asiakaspuhelimeen. Jännä, ääneksi kyselee mitä asiakas tahtoo ja avainsanoista sitten tunnistaa ja ohjaa oikeaan paikkaan. Ja lopuksi ihan oikeaan paikkaan perille.

Jossa sitten todetaan, että ei ompputietokoneille.

Huomenna toivottavasti myyn internetin takaisin samaan hintaan hälle keltä ostin.

Budjetti reissuun

Laskekaa ensin joltisenlainen budjetti. Sitten lisätkää siihen semmoinen +10-15 prosenttia. Varmuudeksi.

Sitten laskekaa, että kengät menee paskaksi, housut ratkeaa kriittisesti ja paidat värjäytyy pinkiksi. Majoituskin voi maksaa odotettua enemmän ja välillä voi olla nälkä.

Sitten voi olla melkein ehkä kutakuinkin jees. Liian helppoa ei saa olla.

Pilveä

Ei, ei just nyt kiitos.

Mutta niin vaan tämän päivän rantareissu siirtyi, koska pilvinen taivas. Sen sijaan tutustuin kaupunkiin köpötellen ympäriinsä. Korealaisiin serkkuihinsa nähden tässä kylässä ei ilmeisesti muuta olekaan kuin puistoja. Adelaidessa oli siis sedän sijainti.

Ja joki.

Kesä ja kärpäset

Älkääs nyt.

Siinä missä suomen surriaiset keskittyvät pörräämään kohteliaan etäällä ja tekemään täsmähyökkäyksiä kohteisiinsa, australian serkut lentävät täydellä voimalla silmiin, korviin, nenään ja suuhun. Saatana!

Turvallinen

Kävely halki kaupungin ja majapaikkaan mars. Vajaa pari tuntia myöhemmin ja takaisin etsiskelemään asioita ja sen semmoisia. Poliisiauto samaisella kadulla. No, niitä kai aina.

Eilen kuulin, että ihan mies oli tapettu samaisella kadulla n. vartti myöhemmin, missä itse tepastelin.

Kotiinkin voi kuolla.

Kaupat kiinni

No tehän tiedätte, jotta kaupat sulkeuvat parhaaseen aikaan kotomaassa. Eli silloin just kun yöllä 23 aikaan pitäisi löytää sukkahousut, ostaa viinaa tai täydentää muonavarastoja, on marketit sulki. Koreassa kaupat näytti olevan melkein aina auki ja siihenkös ihminen tottui helposti.

Nyt taas Australiassa viina ostetaan eri ovenaukaisulla ja kaupat sulkeutuu niinkuin Suomessa. Itseasiassa aikaisemminkin. Hmph.

Pussieläinten luvattu maa

Vajaa vuorokausi syvää pohdintaa, huonoja elokuvia ja aivan liian vähän unta. Viimeinen stintti sopivasti myöhässä ja laskusta ei tullut lasta ei paskaa. Tuuli että milloin eestä ja milloin takaa. Mutta ansaitsipa kapu palkkansa loppuviimeksi.

Aikoinaan Koreassa ei kummasti jännitellyt, vaikka kukaan ei puhunut englantia eikä itse koreaa edes nimeksi. Täällä sitten vastaavasti kävin parissa kaupassa kurkkimassa varpaitani ja toivomassa, ettei kukaan vaan kysy mitään. Englantiahan se, mutta kun en vaan ota tolkkua siitä.

Australian englantia.

Täällä mennään nyt joku hetki sitten. Kyl tää tästä.

14 kuukautta

Ainakin melkein.

Sen verran aikaa on kulunut kun on viimeksi tallannut suomen kamaraa. Vaan aika aikaa kutakin ja matka jatkuu.

Huomenna istahdan koneeseen ja edessä vajaa vuorokausi istuskelua ja ihmettelyä.

Netti katki

Viikon verran ilman netkua. Oireitakin ilmeni. Mutta taas kerran ovelinta oli, etta ensin piti uskoa kaiken maailman selityksiä ja mahdollisuuksia. Sitten kun oli luvattu, niin jalka pysyi maassa ja kas, parin tunnin päästä rok-rok.

Eli linjoilla taas hetken verran ainakin. Sitten toisaalle. Loppuhan tässä on jo käsillä.

Maailma muuttuu

Ennen.

Nyt.

Päivä yöksi

Metrolla matkustettaessa päivä liukui yöksi.

Outo olo pihalle noustessa.

Päivitä blogia

Niin siinä sanotaan.

Mutta kun ei ole mitään sanottavaa.

Eivai? Kerro vaikka kaikista niistä ihanista ihmisistä koreassa, jotka koittavat kusettaa kusettamasta päästyään. Kun ei oikein tahtoisi.

Jutustelin tuossa taannoin ystävän kanssa, joka ihmetteli, että miten vieläkin olen täällä, vaikka kaikki on niin paskaa. Ihmettelin, että eihän. Vaan hokasin, että se viestihän kaikesta viestinnästä välittyy. No, melkein kaikesta.

Onhan täällä toki paljon hyvääkin.

Juuri nyt ei vaan tule mitään mieleen.

SFW

Diesel XXX

Ajattelin irvailla

Tuumasin irvailla tänään joutavia synttäreistä, iästä ja kuolemisesta.

Enpä taida kuitenkaan.

Ollaan hetki hiljaa. Mietitään sitten.

Vuosi täynnä

Viime viikolla sitten tuli vuosi täyteen Korean niemimaalla.

Olo on jotenkin hämmentynyt. Tässäkö tämä nyt sitten oli? Eihän sen tarvitsisi olla, mutta luulen, että pitäisi.

Seuraava seikkailu lienee jo kulman takana.

Eräs toinenkin merkkipäivä lähestyy. Kiitos kiitos. Nuoriahan tässä.

Hyvin sanottu siellä takana

I am not who you think I am,
I am not who I think I am,
I am who I think you think I am.

Nokkelasti kuutioitu.

Sukkia

Leikin hyvää vaimoa ja siivoilin kevyesti. löysin omituisia vaatekappaleita, jotka myöhemmin tunnistin "sukiksi".

En ole pitänyt moisia jaloissani sitten toukokuun.

Ei vainenkaan, nyt valehtelen kuin korealainen koulun omistaja. Lenkillä tietty on ollut kengissä.

Tiematka

Tiedättekö? Vuosi on kutakuinkin täynnä.

Ei sen kunniaksi, mutta muuten vaan, testattiin amerikkalaisaustralialaissuomalainen yhteistyö vuokraamalla auto ja korelainen GPS. Ensin tielle osui iso-pieni kaupunki, Po hang, jonka ranta oli huonompi kopio kotokaupungin Busanin vastaavasta.

Aamulla, tahi päivällä tarkoitus jatkaa pohjoisempaan, mutta tielle osui pieni kylä nimeltä Kang Gu ja maaginen rapusaari. Ystävällinen ravintolan omistaja ajeli kolmikon tuttavansa luo, josta heltisi vene vuokralle edulliseen hintaan. Pari tuntia kalastusta ulapalla ja takaisin tyhjin käsin. Seuraavaksi motellin metsästys ja paluu ystävälliseen ravintolaan. Tai lähinnä tarkoitus. Vaan setä olikin laittanut kiskan kiinni. Harmillista, koska rapuillallinen olisi syötävä, ja mielellään sen rahan olisi pistänyt "tuttavan" putiikkiin. 120.000 wonia kuitenkin meni toiseen paikkaa, jolla 3 miestä söi rapuja ja raakaa kalaa. Ehkä tyyristä, mutta maittavaa. Tämän jälkeen ruokalepo, eli tepastelua seuraavaan paikkaan, jossa korealaista riisiviinaa makkolia ja dong dong juuta. Pöydässä myös pokeria sekä arvioivien silmäysten kohteena olemista. Myöhemmin illalla pieni episodi, jonka jälkeen takaisin motellille, revanssi pokerissa sekä pari tuntia unta.

Maanantaina illaksi kotiin.

Kunnioitettu johtajanne

Sairastaa?

Hampaat

Hampaat ovat kivat suussa ja ehjina.

Vaan siina mina olin, kahvia horppimassa Wittgensteinista keskustellen, kun havahduin, jotta miksi kahvissani on sokeria, jota en ole sinne pistanyt. Tarkempi tutkiskelu osoitti, etta sehan on pala hammasta. Ja viela tarkempi tutkaaminen, etta sehan on omasta suusta. 

Peili paljasti seksikkaan kolon hampaassa, mutta paatin jattaa moisen hydyntamatta ja suuntasin seuraavana paivana hammaslaakariin. Kun niita vakuutuksia ei vielakaan ole, niin kateisella kompensoin herran ajan ja vaivan. Nyt hymy on kuin vanha ja maksoi kokonaista 70.000 wonia. Suomeksi se on n. 50 ekua ja sen verran taitaa laakarit velottaa jos kehtaa edes ajatella varaavansa aikaa puoskarille. 

Haircuttia

Kun ei nyt muutakaan juolahda.

Kavin parturissa, ei sanaakaan englantia. Kuvaa osoitin, istuin penkkiin ja kas, vain olikin hyva tukka paassa tyon jalkeen.

Shaggy oli mallin nimi.

Seinävaate

Minä: Ette ikinä arvaa mitä just pistin seinälle?!

Te: No Ameriikan kartan.

Minä: Hmph.

Mistä tiesitte? Ja miksi?