Tyttö tuollainen

Jostain syystä tuli mieleen muisto lapsuudesta.

Ala-asteella uudessa koulussa oli myös erityisluokka. Luokalla oli muistaakseni n. 10 kehitysvammaista lasta ja asiasta tiedotettiin, kun oppilaat siirtyivät uuteen kouluun. En muista mitä tiedotettiin, ehkä että ovat erityisiä, mutta samanlaisia ja että pitäisi antaa olla rauhassa eikä nyt tietenkään saa kiusata missään nimessä.

Perusarjessa ei oikein mitään kummempaa tapahtunut, koska varsin usein välitunnit oli ajoitettu siten, että erityisluokka ulkoili eri aikaan kuin muu koulu. Tosin poikkeuksiakin oli ja niissä sitten sattui ja tapahtui.

Lapset ovat julmia. Mutta lapsia silti. Erityisluokan lapset ehkä halusivat hyväksyntää tekemällä mitä toiset oppilaat sanoivat. Toiset oppilaat halusivat hyväksyntää saamalla erityisluokan lapset tekemään, noh, mitä vaan. Tanssi ja tee kuten sanotaan, niin me leikitään sun kanssa. Oiku sä oot niin kaunis, näytä vähä miten poseeraat! Et uskalla tehdä...

Tuli vaan mieleen.

Nimien tasa-arvoa tai -arvottomuutta

Mitäs jos?

Vastaisuudessa ihmiselle annetaankin kaksi nimeä, miehen ja naisen nimi. Joko säädellysti siten, että ensimmäinen nimi on oman sukupuolen mukaan taikka sitten säädyttämästi siten, jolloin nimistä muodostuu ajan myötä sukupuolettomia.

Kimmo Maria Virtanen
Mari Petteri Järvinen
Hanna Juhani Mäkelä
Matti Vilhelmiina Korhonen

Mites suhtautuu haastelija hakemuksiin, joiden sukupuolesta ei tiedä. Entäs artikkeleihin? Mihin vaan?

Jännää, väitän.

Mikael Jungner

Tuota noin, minkäslainen kuva teille tulee Ylen pääjohtajasta, Mikael Jungnerista kun katseleepi näitä videoita?

Ja mitäkä olette mieltä tuon kalliin kurssin ajoituksesta tuohon pestin loppuun?

Vessa ja äänet

Otetaanpa niinkuin ennen vanhaan, sen kummemmin miettämättä, tekstiä ruutuun vaan kaiken muun ohessa.

Tiedättekö, pieni asunto ja vessa siinä paperiseinän takana. Sitten menee sinne ja otsa hiessä miettii, että saatana. Vettä vähän hanasta ja paperivuoraus pönttöön, ehkä pari aariaa hyvää yskäkohtausta sopivasti loiskien.

Siis mitä vittua?

Vai onko joku joka ei tiedä mitä siellä vessassa tapahtuu?

Niinpä. Ja kyllä, siitä aina toisinaan aiheutuu myös meluhaittoja mahdollisten hajuhaittojen lisäksi.

Missä kohtaa teitä lakkasi hävettämästä käydä paskalla?

Vai onko hyviä kikkoja paljastaa ihmisille, jotka vievät toisian ihmisiä kotiin ensimmäistä kertaa ja sitten käyvät vessassa "vain pesemässä" kädet?

T-paitoja ja huppareita

Näitä joskus arvoinkin ääneen, että paljonko mitä missä?

T-paitoja 54
Hupparitakkeja 11 (mukana parit verryttelytakit)
Farkkuja 10.
Kauluspaitoja 12

Ei tarvitse ihminen tuollaista määrää. Tai minä en.

Hevirotaatiossa farkuista pyörinee kolmet, hupparijutuista saman verran ja t-paidoista ehkä 6-7.

Vai onko tuo edes paljon? Paljonko teillä on vastaavia ja tuntuuko se paljolta? Entäs "mökkipaitojen" ja käyttöpaitojen suhde?

Luulen, että tässä saattaa piillä syvempikin totuus.

Piraatteja ja kalliita toimistokalusteita

Olisiko tämä verrattavissa tunnustukseen pilvenpoltosta? Tai niinkuin sanotaan, kerran kokeilin, en pitänyt, enkä vetänyt henkeen.

Lisäksi lataan aika usein musiikkia ja elokuvia netistä.
Pirate Bay on suosikkini, mikä tuskin on yllätys.

Miten on? Julkisesti tunnustan kävelleeni päin punaisia, ajaneeni ylinopeutta tai ladanneeni/jakaneeni tekijänoikeuslain alaista materiaalia, voidaanko rankaista jälkikäteen? Pitäisikö?

Kohtuus sen sijaan on kaukana sosiaalijohtajan työtilojen uusimisessa. 72 000 euroa ja työtilat uusiksi. Ilman kilpailutusta (tässä olisi kiva tietää tilaajan ja toimittajan välinen suhde).

Josseivät eroa, pitäisikö erottaa?

Käsi kädestä

En kai nyt niin yllättynyt ole. Mutta siis. Tapahtuiko tässä juurikin se, että jos me äänestetään teidän lakia, niin te sitten äänestätte meidän lakia?

Ja ilmeisesti tänään hyväksytään Lex Nokia.

Paistin pannu

Sanokaas nyt, mitä se sellainen paistokasari maksaa?

No ei helvetissä! Kyllä omissä mielikuvissa riittää, kun parikymmentä eurokaista lykkää tiskiin, niin saa kupelon viedä kotia ja tehdä sitä saatanan iänikuista tomaattipaskaa.

Mutta että lähemmäs 70,- ja enemmänkin, jos siinä pahvissa on se kovanaamainen cowboy. Avaruusteknologia! Voi saatana minkä teit, kun keittööni tulit.

Ja mitä on omassa mielessä liikkunut, kun olen vanhasta uskollisesta luopunut? Että kyllä sitten on rahaa varmasti, uusi ostetaan tosta noin vaan, notta perkele. Ja se helvetti, joka sen pannun sai, ei ole suoritteitaa kirjahyllystä tahi muistakaan tuotteista maksanut, vaikka on pitänyt. Puolitoista vuotta sitten!! "Nyt on asiat vähän kehnosti kun.." Juu, on on, ja pian on vielä kehnommin jonsei monikansallisia ala löytymään.

Väittävät, että raha rauhoittaa.

Uskon.

Teemme kesäbiisin. Tai voisimme tehdä. Jos.

Big Brother -tähdet Henna Kalinainen ja Niko Saarinen haluavat laulajiksi. He haaveilevat pääsevänsä levyttämään.

Minäpä voisin sitten vaikka kirjoittaa kirjan.

Olemme Nikon kanssa päättäneet tehdä yhteisen kesäbiisin. Ajattelimme, että olisi upeaa esiintyä yhdessä. Voisimme laulaa suomeksi tai englanniksi. Haluaisimme tehdä sellaisen vetävän bilebiisin, Henna kertoo Viihdeuutisille.

Minä haluaisin kirjoittaa sellaisen hyvän kirjan. Voisin kirjoittaa sen suomeksi tai vaikka turuksi. Olisi upeaa kirjoittaa sellainen hyvä kirja.

Tarvitsisimme tietysti apua biisin kanssa. Voisimme tehdä joko ihan oman biisin tai sitten suomenkielisen version jostakin tunnetusta hitistä. Mielestäni olemme mahtavia esiintymään. Laulutaidoissamme ei ole välttämättä kehumista, mutta show olisi sitäkin hienompi. Etsimmekin nyt ahkerasti yhteistyökumppaneita. Toivottavasti haaveemme toteutuisi, Henna vakuuttaa.

Koko juttu

Ei se kirja ihan tuosta vaan kuitenkaan syntyisi. Kyllä apu olisi varmaan tarpeen. Voisin kai kirjoittaa ihan oman kirjan tai sitten kopioisin jonkun hyvän kirjan suomeksi. En minä nyt niin kovin kummoinen kirjoittaja olisi, mutta antaisin hyviä haastatteluja luultavasti. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä. Kumpa haaveen toteutuisi. Lisäksi haluaisin ponin. Vaaleanpunaisen.

Mutta arvatkaa vaan saatana.

Mikkosten maailma

Mikkosille oma tv-ohjelma?

Ohjelmassa seurataan perheen arkipäivää ja kuullaan Mikkosten mielipiteitä sekä
kannanottoja ajan ilmiöihin. Perhe muun muassa lukee sanomalehtiä ja kommentoi
niiden sisältöä tuoreeltaan.

No niin sitä pitää! Isäntä edustaa suomen ärsykettä numero 1 ja emäntä puhuu sydämellään suohon kaikki höpöhöpötutkimukset eikä suostu kuuntelemaan mitään tai ketään.

Siitä sitten palkinnoksi tv-ohjelma ja ehkäpä koko sarja.

Ei ole telkkaria, eikä taida ihan heti lähteä hankintalistalle.

Facebook haluaa historiasi

Facebook haluaa ikuisen oikeuden käyttäjiensä sisältöön.

Jahas jahas. Eli sitten kun setä tai täti pyrkii korkeisiin, julkisiin virkoihin, niin kaikki törky julkistetaan. Tupakkaa on polteltu! Naisten kanssa pussailtu! Mitähän löytyy tuosta lasista? Boolia! Sinkku! Ongelmallisessa suhteessa!

Tämä ei ole menossa laisin hyvään suuntaan. Itse ainakin mielelläni pidätän oikeuden omiin hölmöyksiini.

Vaan voisihan tämä muuttaa vähän suhtautumista. Kun nähtäisiin, että nämä tulevaisuden puhtoiset sedät & tädit ovat eleneet välillä niinkuin mekin, pellossa, antaisi se heistä kenties inhimillisemmän kuvan. Että keskiolut tuopin hinnalla on väliä. Että leivän lisäksi pitää olla sirkushuveja. Ja että virheitä on tehty.

Toisin sanoen on eletty sitä elämää.

Tappiin asti ja kontaten kotiin.

Parin viikon aikana

Pari viikkoa ollut nyt maisemissa, joten en minä mistään vielä mitään tiedä.

Töitä hakiessa olen kuitenkin huomannut, että paljosta ei jää paitsi. Mutta jää kuitenkin. Oikeissa töissä haastattelijat kiinnostuu, tykkää ja vaikka mitä. Mutta kun tavallaan kyseessä on pieni työnkuvan päivitys, niin kokemusta tuosta nimenomaisesta ei ole paljoa ehtinyt kertymään. Ja samaan aikaan on aina joku muu, jolla kokemusta on. Ei sille mitään voi.

Koska olen tälläinen näppärä kaveri, niin ajattelin myös, että kaikki työ on arvokasta ja niinpäin pois. Joten hain sitten muunkinlaisia hommia. Ihan tuossa ohessa.

Nähtävästi olen kuitenkin liian kouluttamaton ja kokematon blokkaamaan.

Onneksi just sopiva bloggaamaan. Sentään.

Huonosti menee, mutta menköön?

Kun työnantaja esitteli säästöpaketin yksityiskohdat, vastaanotto oli surkuhupaisa. Kukaan ei voinut uskoa, että globaali yhtiö säästää kermavaahdossa.

Lisää.

Tästä tulee itselle kyllä äkkiseltään kuva, että menee to-del-la huonosti. Eikai tässä uskalla enää edes ostaa kannettavaa matkapuhelinta kyseisestä putiikista. Mitä jos se menee rikki vaikka viiden vuoden päästä? Saako siihen sitten enää varaosia?

Kuinka suuriin kustannussäästöihin Nokia toimenpiteillä tähtää?

- Sillä emme lähde spekuloimaan. Yt-neuvotteluihin nämä asiat eivät liity.

Ei spekuloida, eikä liity? No voi voi. Ettei olisi koko säästötoimi lumetoimia? Yt-neuvotkin olisi ollut hyvä naamioida tähän, että kaikkemme teemme, ettei ketään tarvitse passittaa kilometritehtaalle, mutta siitäkään ei ollut kyse.

Eikai sitten.

Älä kailota

Himpun verran tuumin, jotta miksi näitä älä kailota -mainoksia nyt sitten on. Että eikö ihmisten sovi enää puhua kannettaviinsa mitään.

Sitten matkasin junassa ja tajusin, että mainoksille on kohderyhmänsä. Ne ketkä kovaan ääneen käyvät nimillä läpi tuttujen ripulit, oksutaudut, krapulat ja baarimokailut. Toisaalta tämä henkilö ei säästellyt kyllä itseäänkään.

Siltikään ei minun olisi tarvinnut tietää. Tai kenenkään.

Mitäs jos olisin sanonut hälle, että älä kailota? Olisiko hiljentänyt volaa vai suuttunut ohjeistuksesta?

Polliisista päivää

Hämmentävä tapaus.

Istuksin kampin keskuksessa, odottelemassa linjuria Espooseen, kun nuorempi mieshenkilö, vähän hipakkeen oloinen käyskenteli ohitse. Vajaan 10 m läheisyydessä itsestä, suht skarkin näköinen mies pysäytti nuoremman ja sanoi, että poliisista päivää, vilautti jotain pienen pientä korttia ja pyysi nähdä paperit. Tarkemmin en kuullut, mutta nuorempi oli kovin hämmästänyt, että mikäs tämä ja miksi. Miehen rinnalle saapui lakkipäiset nainen ja vanhempi mies. Jotain henkilökorttia katseltuaan sitten päästivät nuoren miehen matkoihinsa.

Tässä kohtaa tuijottelin jotakuinkin avoimesti huuli pyöreänä, että mistäs tässä on kyse. Kysäisin vielä vieressä istuvalta, että sanoiko tosiaan, että poliisi ja jos, niin miksi tuollainen "tarkistus" nyt tehtiin. Vieressä oleva kuuli saman, mutta ei sitten muuta osannut sanoa, vaan ihmetteli itsekin. Tässä kohtaa nämä lakkipäiset tarkastajat huomasivat ihmettelyni ja poistuivat kauemmas.

Eli siis, poliisi(?) tarkistelee sunnuntaiaamuisin ohikulkevien satunnaisten matkaajien papereita(siis mitä papereita? pitääkö suomessa asuvilla olla joku henkilötodiste aina mukana?)

Kertokaa viisaammat, mistä tässä on kyse.

Urkintalaki

Huomio kaikki!

Urkintalaki.fi (aka Lex Nokia) Tv-mainoksista tuli näemmä hyviä.

Joku tietaa jotain

Enemman kuin hakukone.

Ajattelin irvailla

Tuumasin irvailla tänään joutavia synttäreistä, iästä ja kuolemisesta.

Enpä taida kuitenkaan.

Ollaan hetki hiljaa. Mietitään sitten.

Kun mikään ei riitä

Voi olla, etten vaan ymmärrä. Mutta tuntuu, että tuolla palkalla saisi jo tarpeeksi suolaista hilloa leivän päälle ylähuulen seuraksi.

Yhtä kaikki, vittumainen hommahan tuo, mutta jonkun sekin on tehtävä. Ja kestäähän tuo koulutuskin Finnairilla parikin vuotta. Että hyvä sinänsä.

Ehdot

Mun jutut on mun juttuja. Vai onko?