Vaan siina mina olin, kahvia horppimassa Wittgensteinista keskustellen, kun havahduin, jotta miksi kahvissani on sokeria, jota en ole sinne pistanyt. Tarkempi tutkiskelu osoitti, etta sehan on pala hammasta. Ja viela tarkempi tutkaaminen, etta sehan on omasta suusta.
Peili paljasti seksikkaan kolon hampaassa, mutta paatin jattaa moisen hydyntamatta ja suuntasin seuraavana paivana hammaslaakariin. Kun niita vakuutuksia ei vielakaan ole, niin kateisella kompensoin herran ajan ja vaivan. Nyt hymy on kuin vanha ja maksoi kokonaista 70.000 wonia. Suomeksi se on n. 50 ekua ja sen verran taitaa laakarit velottaa jos kehtaa edes ajatella varaavansa aikaa puoskarille.
2 comments:
Mä pidän hampaistani ehjinä niin paljon, että löytäisin kahvistani melkein mieluummin palan jonkun toisen hampaasta kuin omastani. Mutta valitettavasti törmäsin samaan ilmiöön Tampereen asemaravintolan kahvissa jokunen vuosi sitten. Liian hapokasta oli se.
Ei ollut paha hinta. Varsinkaan, jos oikea hammas tuli korjattua ja kaikkea.
Terveiset Amsterdamista. Ihmiset on täällä aika pitkiä ja polkupyörät mustia. Katselen ilmatyynysängystäni kanaalissa lipuvia laivoja, sitten luomumarkkinoille.
Post a Comment