Miten niin fillaroin?

On helkkarin hieno juttu, että meillä on siellä täällä pyöräteitä. Ja ihan mukavaa myös, että ne on jaettu jalalla käyskentelevien kanssa kutakuinkin tasan. Vaan välillä tiet kapenee ja pyöräilijät kohtaavat. Kun siellä jalkamarssipuolella ei ole ketään, niin sieltä sopii ottaa vähän lisää tilaa hetkittäisesti. Ei ole mikään pakko ottaa kärsivää ilmettä ja koittaa tasapainoilla sen viivan tällä puolen kuin elämän ja kuoleman rajamailla. Että ihan vinkiksi vaan.

Arpaa heitin tänään ylittäessäni suojatietä pysähtyneen bussin edestä. Liikennesäännöissähän seisoo, että suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa ohittaa pysähtymättä. Tällä kertaa etu oli kuitenkin puolellani. Lähes 40 cm.

Pitäis varmaan lotota.