Pelasin äsken futista ja syötin hienosti. Sitten joku veti sukille ja huomasin, että omaan huonon huumorintajun jos sattuu. Onneksi ei sattunut.
Ja juuri äsken saamiemme tietojen mukaan, muistin että minut haastettiin joskus semmoiseen meemiin, missä pitäisi kuvailla jonkin blogin pitäjää jota ei ole nähnyt taikka kuvaa tavannut.
Mutku, mutku..
No, ei auta. Hanna on pieni ja pippurinen, välillä kovaääninen nais/tyttöihminen, joka tykkää pukeutua hamoseen. Ja sitten pitää isoja rengaskorvakoruja tai sit ei mitään! Ida puolestaan on vaarallinen vaaleaverikkö, joka tykkää burberrystä ja pinkistä huulipunasta. Hymyilee paljon.
Meemissä piti kuvailla kaksi blogin pitäjää, joten olkaa hyvä.
Jaa toinen blogi vielä? Voi ristus teidän kanssa..
Kizza ei pelkästään omaa kizzamaista nimeä vaan myös kizzamaisen olemuksen. Tummaan vivahtavat hiukset tekevät oikeutta arvoituksillisille kasvoille joiden ilmeistä ei voi päätellä mitään. Naukuu vienosti.
Ja vapaa haasto tästä etiäpäin. Ehkä voisi lisätä, jotta jonsei tiedä allekirjoittaneen ulkomuotoa, niin voipi senkin kuvitella. Köh, kirjoitin tämän meemin haastajan vielä alle jahka tunnustaa tekeleensä vaikka kommenteissa. Prkl.
Kommentteihin löpinät jada jada.
EDIT:
No sehän löytyi heti kun vaivautui.
Eli Kr47 on on. Kasvoilta ruskeiden silmien takaa paistaa loputon lämpö ja hymy sulattaa rollonkin ikijäätikön pitkässä juoksussa. Pituus jää hieman jonkun mielestä hukkapätkäksi, mutta naisellinen pyöreys pukee kirjoittajaa enemmän kuin hyvin. (onko haastajan sukupuoli muuten selvillä?)
1.8.06
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
32 comments:
Periaatteessa.
http://eisehaita.blogspot.com/2005/05/omituisia-ilmeit.html
No hitsi.
Mutta periaatteessa siis just niinkuin sanoinkin. Eli sieviä.
Periaatteessa. :) Just sopivasti.
Nii!!
Mul on tylsää. Tai oli. Tai on.
Eli ehkä.
Hanna käyttää usein isoja korvakoruja. Muttei ehkä renkaita. Ja hamosiakin joskus. Yleensä tosin housuja. Mutta hiton äänekäs se ainakin on. Ajoittain. Sä oot siis velho. Näkemisen lahja.
Mä tuota ihan tässä punastun.
Sä voit kokeilla myös näkemistä. Vai ookko sä muka nähny mut jo? Häh?
Juuri katson tässä sun kuvaa. Sulla on vetävät siniset trikoot ja jonkinlainen punainen jumppapuvun sukulainen. Pikanttina lisänä mainittakoon harvinainen, mutta tyylikäs punainen naamiotyyppinen maski, jolla olet peittänyt eittämättä kauniistimuodostuneen kasvojen luuston. Mutta mitä sä teet kyykyssä?
No junppaan!
Ei luoja ihan ilmaiseksi tommosta roppaa oo antanu.
Paljon se sitten pyysi? Saako niitä teeveeshopista? Lähteekö femmalla? Osta hyvä hevonen?
Oikeesti mä luulen, että sä oot vaalea. Tahi tummahko. Ellet sitten peräti tumma. Tästä voidaan päätellä, että mä luulen sulla olevan hiukset. Mutta saattaa tosin olla, että ei.
Huh, nyt menee liian likelle. Taitaa itte olla kurkkimassa ny jossai ja surffailla samalla taskulaskimelle.
POIS MUN AKKUNAN TAKAA.
On mulle hiukset... Ehkä!
Päätin ottaa naamion pois. Näkyy profiilissa.
Arvasin! Arvasin! Ehkä!
Eikä tämä ole taskulaskin. Tämä on hiukkaskiihdytin.
Onko tuo kasvi akkunallasi pelargonia? Onko tuo vaate, joka sinulla on alavartalosi pukimena, kenties housut? Näkemisen lahja on voimakas, mutta vaarallinen ase, joka tuo mukanaan myös raskaan vastuun.
Hitto mä sanon. Puhutaan samaa kieltä!!
Suomea.
Mä taidan blogata ny vähäsen äkkiä.
Kappas. Juuri niin kuin ajattelinkin - olet kaunis kuin kuva. Hämyhäkkyrämiehestä. Seisomassa. Takaapäin.
Takaa... tsihih.
Sulle kuule näytän!
Hitsi ku kello menee hitaasti. Laitoin sen laskemaan mäkeä, mutta kitka on liian suuri!! Se liikkuu tuskin lainkaan.
Sinäkö se oot, niin monen vuoden jälkeen muistatko mua (lauletaan Ressu Redfordin äänellä)? Jätkä blogas kolme minuuttia! Kolme minuuttia! Mä tunsin itseni hylätyksi.
Et sinä puhu suomea. Sinä puhut fysiikkaa. Siinä on numeroita. Tytöt eivät osaa numeroita.
Kitka... Pah. Vetoa vielä Faradayn häkkiin. Jos kellon laittaa sinne, sille ei käy ukkosella mitään.
Kuules nainen! Mä olen mies joka luo omat linkkini. Tosta noin vaan.
Hitsi ku ois turvassa ukkoselta. Jotkut hassut menee autoon. Niinku ukkonen ei tulis sinne omilla avaimillaan kännissä.
Tajusin just senki, että siellä on anonyymi... tai ANONYYMEJA!!
Teitä voi olla useampi! Semmä vaan sanon, että yksitellen tai parijonos. Tänne vaan!
Join äsken nopeasti kaksi kuppia kahvia ja sen tietää mitä siitä seuraa. Sitä lurahti rinnuksillekkin. Äh.
Vaikka poistit huppunaamion, et silti osu suuhun? Etkä silti kirjoita "rinnuksillekin" yhdellä k:lla?
Täällä tehdään aina välillä jotain töitä epämääräisesti muistuttavaa puuhastelua. Juuri äsken kirjoitin tärkeän meilin tärkeälle ulkomaankieliselle taholle. Päivän freudilaisin typo: by mail -> my male. No, onpahan tärkeällä ulkomaankielisellä taholla ihmeteltävää, kun tulkitsevat viestiäni Rosettan kiveä hyväksikäyttäen.
Hyväksikäyt... tsihih.
Viimeksi tarkastaessani minua oli vain yksi, mutta en minä anonyymi ole. Äitikin aina kutsuu minua eräällä nimikkeellä.
"Lapseni".
Mitäs jos samaan aikaan typoilee ja ei?
Niinku Schrödingerin kissa.
Ehkä teitä sitten vain on yksi Hanna siellä. Hups.
Lapseni? Missä on lapaseni?
Täällä äiti. Kiitos.
Niin, mitäs jos?
Oi, siitä on jo vuosia, kun äitini viimeksi kutsui mua lapasekseen! Nuo muistot tulvivat mieleeni... Ja nyt ne tulvivat pois mielestäni.
Noin.
Ei, niin mukavaa kuin olisikin olla Hanna, koska Hannalla on korvakorut ja kaikki, äitini ei kutsu mua Hannaksi. Paitsi oikein, oikein humalassa. Tullessaan omilla avaimillaan autooni ukkosta pak... Äh.
Käytsä täällä usein?
Mähän asun täällä!
Hih.
Eikai ny. Aika usein kylläkin.
Tiiäks mikä on hauskaa? Sekin, mutta kalliojuoppojen solidaarisuus toisiaan kohtaan. Tarjos äsken suklaata toiselle. Minullekkin. En ottanut kun tuota.. ostin.. oman.. jonka syön.. yksin.
Tai sitten jaan sen perjantaina piknikillä muiden kans. Jos ny meen. Sä tietty meet.
Ostit oman kalliojuopon?! Upeeta!Paljolla sait? Saako niitä teeveeshopista? Lähteekö femmalla? Osta hyvä hevonen?
Kaikuuko täällä?
...täällä, täällä, täällÄh.
Keiden muiden? Missä piknikillä? Mikä on perjantai? Paitsi Robinson Crusoen ystävä. Sillä oli sellaisia. Ei, en minä mene. Se on enemmän kuin luultavaa, elleivät "muut" ole tulossa koreineen ja kaljakoreineen siihen maahan, jossa minä perjantaina olen. Tervetuloa tänne. Voidaan mennä vaikka piknikille.
Jos kuitenkin valitset jokumuumikän, käyttäydy siivosti ja käytä varmuusvälineitä.
tsih
Yhä töissä. Söitkö sä sen kellon vai miksi se ei toimi?
Eikun täällä.
Kello kävi ja käskin käymään teilläkin. Itse riensin iloiten kotiin jossa myös asustelen.
Miten käyttäydytään siivosti?
No, mut pidä sä hauskaa koreinesi siellä sitten jossain. Mä täällä.
Hitsi kun tulis vielä jippolehti niin tekisin joutessani kameran vessapaperirullasta.
Hauskaa tämmöinen julkichattaily!
Niin on. Kyllä kaikki muut on meille salettiin kadeja. Hei! Muut! Kadeja?
Ai sä oot kahden asunnon loukussa? Voi pientä. Ja vain toinen on kuviteltu. Eikä toinenkaan ole oma.
Aina kun mä olen käyttäytynyt siivosti, siihen on liittynyt paljon kontillaan olemista ja kumihanskat.
Eiku se olikin siivoamista. Joo en mä sitten tiedä.
Kerran jippolehdessä toden totta kerrottiin, että etenkin kerrostaloissa vesi on usein haaleaa, kun avaa hanan. Neuvottiin, että jos antaa veden jonkun aikaa valua, niin kyllä se siitä viilenee.
Voisit kokeilla sitä.
Ei oo Viljoo eikä kelloo näkynyt. Tai on tossa yksi, mutta se on ilmeisesti rikki. Tule ja korjaa.
Osaisinko muka? Missä muka? Koska muka?
Oonks mä edes muka. Na?
Mä luulen että toi oli pirkkalehdessä ja siihen liitty sukkahousut jotenkin.
"Valuta vesi sukkahousujen välistä niin voit tehdä vanhoista kananmunakennoista variksenpelättimen parvekkeelle"
Toi kontilla olo pelästytti. Ja kumihanskut. En mä osaa siivota!
Näin kauan kestää kävellä duunista kotiin. Jos on vaalea tukka ja jauhaa samalla purkkaa.
Älä suotta kumihanskoja pelkää. Kuten moni tullivirkailijoiden kanssa tekemisissä ollut ihminen osaa varmasti kertoa, kumihanskoissa on puolensa. Sisä ja ulko, oletan.
Kellonkorjaamisesta sen verran, että eihän se vaadi kuin viisarin räpläämistÄh. Sehän kuulostaa kaksimieliseltä. Ja viimeksi kun puhuin psykiatrini kanssa, mulla oli vaan yksi mieli. Mielinkielin.
Ai missä? No täällä. Ai koska? No vaikka heti. Tarjoan kiitokseksi piknikin. Tai mä tarjoan puiston, tuo sä korit. Ja kumihanskat.
Ootko muka. Na?
Mä oon muka. Va.
No en pelkää enää, suotta. Suollan sen sijasta tätä piknikiä.
Tänne? Täällä? Mä aloitin jo.
Korit ja kumihanskat sulla on kuule..
Sä kävelit siis pitkän lenkin, purit jenkin. Senkin!
Istu nyt toki päälle penkin, valinta on se tietoinenkin.
Mitä mun lakimieskin tästä sanoo?
Oih. Runosuoli. Aikamoinen! Monitaituri! Meedio JA saarikoski! Ja kelloseppä! Ja piknik-kokki! Tuo Karhua, sitä ei saa täältä. Täällä on vaan sellasia "hyviä" oluita. Pah.
Sun lakimies luultavasti pitäis sulle puhuttelun siitä, että etkö sä poikakulta muista, mistä ne kaikki aikaisemmat lähestymiskiellot sai alkunsa.
Sä oot muka. Va. tsih
En mä oikeesti syönyt purkkaa. Mä vedin kessua. Mutta on mulla vaalea hiuskasvusto. Vaaleahko. Ja sitten mulla on punainen paita. Eikä neilikkaa napinlävessä. Eikä napinläpeä. Siitä tunnistat. Tule juoksujalkaa. Tää puisto alkaa jo jäähtyä. Aina teitä miehiä saa odottaa.
Mitäs muuta sulle tätä nykyä kuuluu? Ootko lukenut jotain hyviä kirjoja lähiaikoina? Just just. No oli kiva hei nähä. Pitäis nähä useemmin. Hei soitellaan. Sano äidille terveisiä.
Ahahhaaa. Tyvärr är jag nog inte inskolad finlandssvensk ännu....
Oletpa. Aina Burberryissäsi ja pinkeissä huulipunissasi lekottelet purjeveneiden kansilla. Sitä mä vaan ihmettelen, että miten sä voit syödä rapuja niin, ettei sun huulipuna sotkeudu?
Ihan kun J-Lo Puff Daddyn videoissa, siis, vaikka suomalaisittain. Pohdin itsekin sitä rapu-ongelmaa ja päädyin siihen, että on varmasti parempi olla syömättä. Ettei burberry-mekolle tulisi tahroja.
Post a Comment