20.12.05

Junassa

No on se nyt saatana kun nyky-yhteiskunnassa ei pääse vastuuta ja arviota pakoon enää missään. Sitä luulisi että lyhyen pyrähdyksen kun paikallisjunassa matkustaa niin voisi vaan olla ja möllöttää. Ei voi. Asema kun alkaa lähestyä ja juna hidastaa vauhtia niin on suuri vaara, että oven vieressä seisoessa joutuu sitten ottamaan vastuuta ja painaa ovenavausnamiskaa juuri oikeaan aikaan. Ennakkoon ei parane painella kun silloin tulee tuomituksi kanssaihmisten toimesta paniikkihäiriöiseksi tai mahdollisesti kiireiseksi. Toisaalta jos odottaa junan pysähtymiseen asti niin tuomio on, että hidasälyinenhän tuo (mutta komea).

Hienoin tilannehan olisi jos nappulassa olisi joku kosketushäiriö niin että kun itse painaisi niin mitään ei tapahtuisi. Sitten sitä vaivaantuisi ja punastuisi, ehkä koittaisi selittää jotain. Viereinen vanhempi herrasmies sitten painaisi sitä kerran ja sesam aukene. Ei varmaan koskaan menisi enää oven viereen odottamaan. Niin kiire ei olisi.

4 comments:

Anonymous said...

Tuo "kosketushäiriöhän" on ihan tuttu meille tietsikka-amatööreille. Juuri kun ehtii huutaa kitarisa punaisena "TÄÄ EI TOIMI! IT ON RICCI!" ja saada atk-tuen paikalle, niin heti kaikki toimiikin taas kuin laulu. (Prkl.)

Helen said...

Tämä oli hyvä. "Niin kiire ei olisi".

Jani said...

Joo, ei oo mulle koskaan käynyt tolleen junan ovien kanssa. Ei varsinkaan niiden helvetin ihme veivikahvojen kanssa pakkasella.

justsopivasti said...

No ei veivikahvojen. Vaikka vois niidenki kans. Jos ois vaikka ois lihaksikkaat jumissa.