23-vuotias Sanna ei halua tehdä kompromisseja miesten kanssa. Kaunis ja menevä markkinoinnin opiskelija ei ole vielä koskaan seurustellut vakavasti.
- Minulla ei ole sellaista tunnetta, että haluaisin viereeni ihan kenet tahansa. Jos miehessä on yksikin sellainen piirre, josta en pidä, alkaa heti ällöttää.
Sanna myöntää olevansa aivan liian nirso. Parempi niin päin, kuin roikkua huonossa suhteessa, hän järkeilee.
Hetkinen? Siis suhde on huono, jos toisessa on yksikin huono piirre?
- Eräänkin kerran mies totesi, että olen kylmempi kuin pakastin. Mutta sille ei mitään voi, jos ei vaan nappaa.
Ja ehdokkaita riittää. Viimeisimmän pidemmälle edenneen virityksen Sanna muistaa kesäkuulta.
- Mies vaikutti tyylikkäältä, varakkaalta ja hauskalta. Lisäksi hän oli taitava tanssija ja näytti hämärässä aivan Justin Timberlakelta. Olin myyty ensi näkemältä ja vaihdoimme heti numeroita. Kun hän sitten tuli hakemaan minua seuraavana päivänä kotoa, meinasin pyörtyä. Hän oli hikoileva, kimeä-ääninen ja hermostunut pikkumies, joka ajoi vanhaa ja saastaista autonrämää. Siinä oli justinit kaukana.
Justinit...? No mutta, tämähän aukaisee jo hieman mitä Sanna on etsimässä. Suhteelta siis. Tosin pidemmän päälle edennyt viritys siis ehti kestää numeroiden vaihdon ja seuraavan päivän. Aika kauan.
Samaan hengenvetoon Sanna toteaa ymmärtävänsä, että rakkaudessa on kyse aivan jostain muusta.
- En kuitenkaan halua rakastua idioottiin, jonka kanssa eläminen olisi pidemmän päälle helvettiä. Olen vaikka sitten mieluummin yksin.
Ei kukaan halua, tosin joskus kohdetta ei kuulemma voi päättää. Näin kerrotaan.
Iltalehti.
3 comments:
Ainakin Sanna on rehellinen. Toisin kuin monet.
Just eilen illalla mietittiin porukalla, miten ihminen helposti keksii poliittisesti korrekteja syitä, kun on tarve päästä eroon jostakin ihmisestä, koska ne oikeat syyt voi olla niin naurettavia ja/tai loukkaavia, ettei niitä ihmiselle ääneen voi sanoa (ellei ole valmiiksi katkera jostakin sille toiselle).
Ei varmaan ihan kamalan riskaabeli veikkaus ole, että Sanna saakin olla ihan rauhassa ihan koko elämänsä.
Jotenkin tästä problematiikasta tulee mieleen Kari Tapion Viisitoista kesää, jonka nerokas riimittely "viisitoista kesää mä häntä rakastin/ mut tunteitani käsitteli hän kuin pakastin" iskee aina suoraan sydämeen kuin puuvaarna vampyyriin
Niinkuin sankarini sanoo, olette molemmat oikeassa.
Eipä siinä mitään. Jos ei nappaa, niin ei nappaa. Jos se syy on vino takahammas tai väärälle vitsille nauraminen, niin sitten niin.
Tällöin kuitenkin lienee syytä tarkistella niitä omia vaikuttimiaan, että mitäköhän sitä oikein on etsimässä.
Nirsous ei ole sama asia kuin sopivan kumppanin etsiminen. Eikä huonossa suhteessa roikkuminen tarkoita samaa kuin se, että ei välitä miten toinen puristaa hammastahnatuubia.
No, ainakin ihmisillä riittää päiviteltävää. Opintotuki ja sairaudenhoito saa olla rauhassa, kun pohditaan Sannan miesjuttuja.
Post a Comment