Kiviä purkissa

"Filosofian professori oli luokkansa edessä muutama esine pöydällään.

Kun luento alkoi, hän otti hiljaa tyhjän lasipurkin esille ja rupesi täyttämään sitä kivillä. Sen jälkeen hän kysyi oppilailta oliko purkki täynnä?

He sopivat että näin oli.

Silloin professori otti esille kourallisen pikkukiviä ja kaatoi ne purkkiin. Hän ravisti purkkia kevyesti. Pienet kivet tietysti pyörivät aukkoihin suurten kivien väliin.

Hän kysyi taas oppilailta oliko purkki täynnä. Hieman vaikeutuneina ja nauraen oppilaat olivat yhtä mieltä, että purkki oli ainakin nyt täynnä.

Professori kaatoi nyt hiekkaa purkkiin. Hiekka tietenkin täytti kaiken tyhjän tilan purkissa. "Nyt", sanoi professori, "haluan että te näette tämän omana elämänänne. Kivet ovat tärkeitä asioita - kumppaninne, terveytenne, lapsenne - sellaisia asioita jotka tekisivät elämänne täyteläiseksi, vaikka muuta ei olisi.

Pikkukivet ovat ne muut asiat joista pidätte; työnne, talonne, autonne.

Hiekka on kaikki muut asiat. "Pieniä asioita".

Jos ensin täytät purkin hiekalla, siellä ei enää ole tilaa pienille kiville tai isoille kiville. Sama koskee elämää. Jos vietätte kaiken aikanne pienten asioiden parissa, ei ikinä tule olemaan aikaa teille tärkeille asioille. Muistakaa erityisesti asiat jotka saavat teidät tuntemaan itsenne onnellisiksi.

Leikkikää lastenne kanssa. Hoitakaa terveyttänne. Viekää kumppaninne vaikka ulos syömään. Tulee aina olemaan aikaa työssä käymiseen, talon siivoamiseen, roskien viemiseen.

Priorisoikaa kivet - asiat jotka merkitsevät jotain. Asettakaa prioriteetit kuntoon. Loppu on pelkkää hiekkaa."