Tommy Lee seikkailee taas

Lee kyllästyi dj:n hommiin vähän ennen puolta yötä ja suuntasi 15 naisen kanssa kohti hotellihuonettaan.

Koko juttu.

Ja mitäs sitten tapahtui?

Saavuttuaan huoneeseen joukkio istahti alas. Osa sängyn reunalla, osa tuoleille ja osa ihan vaan lattialle.

"Nooh, mitäs tehdään?" kysyi Inga ja katseli muita tyttöjä kysyvästi.

"Jaa-a, en mä kyllä vaan tiedä. Mitä tämmöisis tilanteis yleensä sit pitäis? En oo nimittäin koskaan ollut tällä tavalla. Tommy, mitä te rokkitähdet yleensä teette kauniiden naisten kanssa hotellihuoneessa?" miettii Ingrid ja katsoo Tommya suurin sinisin silmin.

"Jaa mitä tehdään..? No tuota tuota.. Eipä täs ny sillee. Joskus katotaa joku leffa, juodaan limpparit tuolta jääkaapista ja syödään sipsiä. Siis ihan jos haluatte. Haluatteks te? Siis katsoa jonku leffan? Sielt vissiin tulee Nuija ja tosinuija.."

Tommyn vastauksen jälkeen tytöt asettuvat television ääreen katsomaan elokuvaa. Osa juo limpparia. Osa sulkee silmänsä elokuvan alkaessa. Päivä on ollut nimittäin pitkä ja raskas. Eräs tytöistä näkee unta, että mummo on leiponut pullaa.

Olispa rokkari.

El romantico

Neloselta alkoi juuri Sinkkuäidille sulhanen.

Vailla sen kummempaa ennakkoasennetta kanava pysyi auki ja toisella silmällä tuli aluksi seurailtua. Kunnes huomio kiinnittyikin kokonaan näihin viiteen ilmoittautuneeseen.

Miellyin kovin.

Kukaan heistä ei enää ollut eilisen teeren tyttö, mutta usko romantiikkaan oli silti kova. Jopa niin, että vastaanottimen täällä puolella piti hieman tutkiskella. Huh!

Mutta sitähän me kaikki.


Susanna, tääl ois. Tuu ottamaan.

Viikonloppu pakettiin

Mites täs ny näin kävi? Piti tulla maailmanmestaruus lätkässä ja viisuvoitto, mutta jäikin iso krapula viikolla kärsittäväksi.

Viisuissa palattiin tutulle paikalle häntäpäähän. Lohtua tuo, että ruotsille meni vielä huonommin nimekkäämmästä esiintyjästä huolimatta. Viime vuonna oli selkeä tilaus pyrotekniikalle ja isolle showlle. Tänä vuonna naapurikansoihin ja länsi-eurooppaan iski balladi. Tosin Ukrainan pimputtelu oli lähellä, mutta parempi näin. Osoitti ainakin sen, että ennustaminen on edelleen vaikeaa, ellei mahdotonta. Ensi vuonna karsintojen kautta ja kiva nähdä, kuinka moni tänä vuonna hehkuneista viisukannattajista on lähdössä Belgradiin...

Hoppee ei oo häppee, lätkässäkään. Nyt oltiin ilman jokisia ja isovelikoivuja ja silti raivattiin tie loppuotteluun asti. Ei haitannut pelaajasekoilut (Salmelainen, Koistinen) ja osin oli tuuriakin matkassa. Ainakin USA-ottelun rankut ja kokonaisuudessaan Venäjä-ottelu. Ikävää kuitenkin, että lukuisista loppuottelupaikoista huolimatta kaukalosta poistutaan usein hopea kaulassa. Kirkkain kun on jokainen kerta niin lähellä, mutta meidän tapauksessa niin kaukana.

Tapaus Koistinen oli mielenkiintoinen. Farmiliigassa pelaava Koistinen haettiin Moskovaan lähes pystymetsästä. Ja mies kuitenkin täytti paikkansa loistavasti. Herää kysymys, että kuinka paljon seurannan ulkopuolella on mitat täyttäviä pelaajia, jotka tarpeen vaatiessa pystyisivät venymään jopa parempaankin?

Yhtäkaikki, onnea hopeasta. Ensi keväänä on todennäköisesti kovemmat paikat (ja mielekkäämmät kisat) kun mm-sirkus järjestetään Kanadassa. Sitä kohti sitten vaan.

Mitä sitä sitten isona?

Sitä aina joskus miettii, että mitä tekisi. Nousee pöntöltä ja pesee kädet. Kuivaa ja astelee isompaan huoneeseen. Muistaa sitten, että mietti, että mitä sitä sitten tekisi, elämällään.

Melkeinpä sitä haluaisi tehdä jotain hyvää, sellaista mikä auttaisi ihmisiä välillisesti taikka välittömästi. Vähemmän mieli tekisi tehdä pahaa, ampua ihmisiä tai valmistaa aseita. Vaan hyvää mieluummin, ehkä parantaa ihmisiä.

No sitähän voisi tehdä lääkkeitä, tuumailee taas vessassa istuessaan. Lääkkeitä, joilla ihmiset paranee. Eikö se olisi hyväntekemistä viimeisen päälle? Nyökyttelisi itselleen samalla kun pesee käsiä, että lääkkeitähän ne.

Lääketehtaallehan sitä sitten menisi töihin, mutta siinä kohtaa otsa rutistuisi, että eihän sitä osaa niitä lääkkeitä tehdä. Lukiossa kemian numero oli 6. Ja fysiikkakin jäi siihen yhteen valinnaiseen. Ei sillä pohjalla ole ymmärrystä lääkkeitä tehdä, siinähän menee molekyylit ja asetyylit sekaisin. Ei sellainen lääke toimi. Ei parane yskä, ei tokene tauti.

Päätyy sitten johtajaksi tehtaalle. Osakkeenomistajien painostuksesta sanoo irti 76 työntekijää tehtaalta. Käsiä kuivatessaan puhuu peilikuvalle, että olisipa hienoa, jos keksittäisiin lääke syöpään.

Nyökkää ja miettii, että melkoinen filantrooppi olet, kuomani.

Muistatko sen kesän?

Joskus erheellisesti ajatellut, että itsellä on hyvä muisti. Uskomaton määrä kasvoja, paikkoja, tilanteita, sattumuksia, omia tekemisiä ja toisen sanomisia päässä. Vaan aina eivät yhdisty sitten paikkaan, aikaan tai avaruuteen. Ja nimet, nimet pakkaa unohtumaan. Taikka siis eivät koskaan edes pääse muistiin saakka. Ja neljättä kertaa aina ei viitsi kysyä, että niin sanotko vielä, nimesi.

Luin kätevästi nimittäin juuri vinkkejä muistamiseen liittyen. Mutta koska en niitä muista kuitenkaan, niin röyhkeästi kopioin ne tänne. Kiitokseksi liitän linkin iltalehden artikkeliin.

Nimet

Liitä ihmisen nimeen visuaalinen mielikuva. Jos haluat painaa nimen mieleesi, katso ihmistä, tee nimestä assosiaatio, jonka liimaat nimeen. Käytä

keinona jotain kasvonpiirrettä jos tapaat esimerkiksi Matin, siitä tulee mieleen harjattua terästä oleva taskumatti. Sijoita taskumatit mielessäsi vaikka ylösalaisin Matin korvien paikalle ja ajattele, miten toisesta taskumatista valuu viskiä ja toisesta konjakkia. Kuule lorina ja tunne tuoksu. Muistat nimen, kun tapaat Matin uudestaan.

No pitääpä kokeilla. Mutta jos en muista tätä, niin teen kuten ennenkin ja kysyn kolme kertaa peräjälkeen, että mikä sun nimi on, mikä sun nimi on, mikä sun nimi on?

Joskus kävi niin, että unohdin tunnusluvun pankkikortista. Voi olla, että osansa oli ajalla ja omalla tilalla.

Numerot

Ajattele, että jokainen numero tarkoittaa tiettyä esinettä. 0 voi olla esimerkiksi jalkapallo, 1 kynttilä, 2 joutsen, 3 avoimet käsiraudat, 4 purje, 5 ongenkoukku, 6 norsun kärsä, 7 kirves, 8 lumiukko, 9 golfmaila toisinpäin.

Ajattele nollaa selkeänä, isona ja jonkin värisenä, esimerkiksi punaisena. Siirrä mielikuva jalkapallosta nollan päälle ja pidä mielessäsi muutaman sekunnin ajan. Toimi näin jokaisen numeron kohdalla.

Ota mukaan kaikki aistisi eli kuule norsun kärsän törähdys, lumiukon kylmyys, purjeen lepatus jne.

Jos sitten olet esimerkiksi tankkaamassa autoa, käytä menetelmää, jotta muistat tankkauspisteen numeron. Jos se on 6, kuvittele, että lorotat bensaa norsun kärsästä. Jos se on 3, kuvittele, että olet käsiraudoilla kiinni autossa. Jos se on 2, kuvittele, että joutsenen kaula on kiertynyt bensaletkun ympärille.

Jos ystäväsi taas on pyytänyt ottamaan sinut kakkosen ratikan, muistat numeron, kun kuvittelet, että ratikka on täynnä joutsenia. Mitä liioitellumpaa mielikuvaa käytät sitä paremmin muistat. Ratikka voi esimerkiksi olla täynnä parittelevia joutsenia.

Jos haluat painaa mieleesi pankkikortin tunnusluvun, esimerkiksi 7029, visualisoi itsesi pankkiautomaatin eteen. Kuvittele, että pankkiautomaatin edessä on ihmisen kokoinen kirves, otat sen käteesi ja halkaiset sillä pankkiautomaatin päällä olevan jalkapallon, jossa on sisällä joutsen, joka kirkuu päästessään vapauteen ja pudottaa suustaan ison golfmailan.

Jep. En enää muista mikä oli kolmonen. Joutsen? Nakki? Jari Kurri?

Noniin, oli tähän merkintään jotain asiaakin. Kirjoitan sen sitten myöhemmin, jahka muistan mitä se oli.

Matkustaja 570

Mitäs jos?

Työ olisi pelkkää matkustamista. Ei siis paljon matkustamista, vaan pelkkää matkustamista. Ensin matkustaisi vaikkapa merien taakse ameriikkaan asti, kenties Austiniin. Sitten kun olisi päässyt perille, niin pomo soittaisi, että hieno homma hyvin tehty, nyt seuraavaksi sitten vuorossa olisi Pariisi ja siitä sitten sukkelasti junalla Budapestiin. Ja siitä sitten jatkat Bratislavaan. Sitten onkin vapaapäivä ja ensi viikon ohjelma tuleekin sähköpostiin.

Koko ajan kaiken aikaa. Matkustamista.

Vaalisalaisuus

Ajattelin, että vihin teidät nyt salaisuuteen koskien vaaleja ja niiden välillä olevaa aikaa.

Mikään ei muutu. Koskaan.

Pukuäijät pönöttää ja ainoa ero vuosien välillä on, että joku luku nousee pari prosenttia toisen laskiessa. Kautta aikojen on aina puhuttu eläkkeistä ja työttömyydestä, "hyvinvointiyhteiskunnasta". Nykyään myös ilmastonmuutoksesta.

Viimeksi ollaan oltu kallellaan vasempaan. Ja havaittu, että ei tässä muuta uskalla, kun "hyvinvointiyhteiskunta" on vaarassa kadota. Nyt ehkä huomattiin, että sehän taitaakin olla jo mennyttä aikaa ja keikahdettiin vaaksan verran oikealla. Nyt tarkastellaan neljän vuoden ajan, että onko se ruoho sinivihreämpää aidan tällä puolella.

Neljän vuoden päästä keikutellaan taas.

Joku luku nousee, toinen laskee.

Mutta mikään ei muutu.

Matriisi

Matrix tulee telkkarista.

Ei siinä mitään, mutta haluaisin tehdä suomalaisen vastineen kyseisestä elokuvasta.

Neoa, eli suomeksi Virtaskaa, esittäisi nuori Aake Kalliala. Kupletin juoni olisi, että suomen entinen päämies, Kekkonen operoisi toisesta ulottuvuudesta käsin suomalaista hallitusta vastaan, jossa pääministerin roolissä esiintyisi vanha Vesa-Matti Loiri. Elokuva huipentuisi nuoren Aaken seksuaalisen heräämiseen vastanäyttelijänsä, Ulla Tapanisen kanssa.

Mikä lienee matriisi?

Sitei voi sanua, se täytyy kokia itte!