Siis hei ihan tosi. Katson ulos ikkunasta ja jotenkin se nyt vaan kuvastaa oman olotilan kanssa kaiken tarpeellisen. Marraskuu, vettä sataa, valo on harmaa. Kroppaa särkee, paikat on rikki, pää sinnittelee huminan alla. Vaikka mielellään tekee kaikenlaista, niin kalenteri on täyttynyt oudosti.
Matkustaja omassa elämässä. Ainakin hetken.
skip to main |
skip to sidebar
Twitter
About Me
Followers
Parempaa luettavaa
-
-
Vielä potkii9 months ago
-
-
Uimahallissa on tunnelmaa11 months ago
-
-
Toinen testi1 year ago
-
-
Junahuomioita eräältä pohjanmaanmatkalta3 years ago
-
-
-
-
-
自分の潜在意識を知ることができる夢占い5 years ago
-
Kulutusjuhla on tauolla5 years ago
-
Seitsemän vuotta5 years ago
-
-
-
-
Mitä tein kesälomalla?7 years ago
-
-
Wallulle vaalivideo7 years ago
-
-
Perinteisellä tyylillä11 years ago
-
SMBC naulitsee sen12 years ago
-
mutta kuka popularisoisi huumorin?14 years ago
-
Taksissa. Helsingissä.14 years ago
-
-
Seitsemän metriä lunta14 years ago
-
Sinivalkoinen ääni14 years ago
-
-
Kymmenen valhetta x 215 years ago
-
Tyhjän paperin kammo15 years ago
-
Alive and kicking15 years ago
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 comments:
Kun katson ulos, niin näen itseni siellä myös. Koko syksy on ollut perse ja talvesta tulossa samaa paskaa.
Kesää odotellessa.
nimim. kaikki on paskaa paitsi kusi.
Niin. Ja mitä tekee sitten, kun sitä omaa sisäistä marraskuuta on elänyt kevyesti 10-15 vuotta, kaikki mahdolliset avut uskoontuloa lukuunottamatta on valjastettu käyttöön, eikä mikään auta?
Kehtaavat vielä väittää että aika parantaa. Paskanmarjat mitä kusetusta.
Post a Comment