20.11.09

Sielunmaisema

Siis hei ihan tosi. Katson ulos ikkunasta ja jotenkin se nyt vaan kuvastaa oman olotilan kanssa kaiken tarpeellisen. Marraskuu, vettä sataa, valo on harmaa. Kroppaa särkee, paikat on rikki, pää sinnittelee huminan alla. Vaikka mielellään tekee kaikenlaista, niin kalenteri on täyttynyt oudosti.

Matkustaja omassa elämässä. Ainakin hetken.

2 comments:

Anonymous said...

Kun katson ulos, niin näen itseni siellä myös. Koko syksy on ollut perse ja talvesta tulossa samaa paskaa.

Kesää odotellessa.

nimim. kaikki on paskaa paitsi kusi.

Anonymous said...

Niin. Ja mitä tekee sitten, kun sitä omaa sisäistä marraskuuta on elänyt kevyesti 10-15 vuotta, kaikki mahdolliset avut uskoontuloa lukuunottamatta on valjastettu käyttöön, eikä mikään auta?

Kehtaavat vielä väittää että aika parantaa. Paskanmarjat mitä kusetusta.