Muuttui elämä paikasta toiseen viikonloppuna.
Olen ottanut tavakseni kauhistella tavaran paljoutta. Älkäätten ymmärtäkö väärin, tavara itsessään ei siis ihmetytä. Ylimääräinen tavara kylläkin. Pikkupilpe, paperisotaa vuosien takaa ja ylimääräiset liina- ja vaatekerrat.
Vaikka veden keittää kattilassa ja ruuan pannulla, niin silti mietin, ettäkö vedenkeitin? Mikro jääköön toistaiseksi odottamaan parempaa/huonompaa huomista. Enpä sillä mitään oikeaa ruokaa muista tehneeni koskaan ja ehkä lämmittäminen sujuu pannulla.
Mutta sanokaa nyt, mitä ihminen tarvii?
2.12.09
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Minä ainakin tartten sen mikron ja vedenkeittimen. Mutta vaatteita kaksi kolmannesta nykyistä vähemmän. Papereista olen vähentänyt puolet joka muutossa, mutta silti niitä on. Eletty elämä näkyy tavaran määränä.
Pöytä, pari tuolia, sänky. Kirjahylly jos on kirjoja. Sohvakin mulla on, mutta se palvelee lähinnä vaatteiden läjityksessä. Paistinpannu, vesikattila, ruokakattila. Syömävehkeitä, pari kulhoa ja vuokaa ruoanlaittoon ja tarpeelliset kapustat&puukot. Kledjuja, petivaatteet, pyyhkeet. Viihdelaitteet, puhelin.
Tolla kai pärjäisi. Enemmänhän mullakin on.
Oman viikon takaisen muuttoni perusteella voisin sanoa, että ihminen tarvii paljon vähemmän kuin haalii ympärilleen. Laatikot olivat melkein viikon purkamatta ja tarvin tuolin, pöydän kulman jolla pitää läppäriä ja paikan jossa nukkua. Eikä senkään paikan tarvi olla oma sänky...
Post a Comment