"Ladies and gentleman, here in Panmunjom, we truly are in front of them all."
Ja eikun matkaan. Kyseessä oli siis DMZ-tour, joka suoritettiin varhain viime lauantaina. Koska kustannuspaikka kuitenkin sijaitsee turvallisesti niemimaan eteläkärjessä, lähti ryhmä rämä matkaan yöbussilla. Huonosti nukuttu yö, aamukahvi Itaewonin mäkkärissä ja vaatteiden vaihto metron vessassa ei latistanut tunnelmaa, kun viimein bussi starttasi matkaan kohti Panmunjonia.
Tiukan powerpoint esityksen jälkeen joukkio vietiin rakennuksiin, jotka sijaitsevat molemmin puolin rajaa. Rakennuksen sisällä nokkelimmat pokkelimmat kävivät epävirallisella vierailulla pohjoisen puolella. Pohjoisen puolen oven avaaminen oli kuitenkin liian hankalaa, joten annettiin mokoman olla. Alla oleva setä olisi todennäköisesti ollut erimieltä.
Rakennukset ulkopuolelta käsin.
Tämän jälkeen ryhmä vietiin ostoksille, josta mukaan tarttui t-paita sekä pullollinen pohjoisen puolen sojua. Myöhemmin illalla tuo aine todettiin bensiinin makuiseksi, mutta aamulla selvisi, että oli mausta huolimatta tehnyt kauppansa.
Lounaan jälkeen vieralussa tarkkailupiste, josta erittäin selkeät näkymät pohjoisen puolelle. Kuvaaminen luonnollisesti oli kiellettyä, joten se siitä. Tarkkailupisteessa maksullisia kiikareita joiden avulla kirkkaat näkymät pohjoisen propaganda kylään, tehtaisiin ym.
Lopuksi tutustuttiin kolmanteen tunneliin, joka oli aikoinaan pohjoisen rakentama, tarkoituksena hyökätä etelään.
Jyrkkä lasku meni lauleskellen 73 metrin syvyyteen. Morlokkikävelyä sitten jokunen matka kunnes täyskäännös takaisin. Ja kas, samainen lasku olikin muuttunut jyrkäksi nousuksi. Kunnon sotilaiden tavoin nousu suoritettiin juoksumarssia.
Bussilla takaisin Seouliin ja metsästämään kohtuuhintaista motellia.
18.3.08
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
v**** kun pieniä kuvia!
Mulla ei oo varaa kehittää isompia kuvia.
Kjäh kjäh.
Vai semmoinen keikka. Nyt sitä voi sitten sanoa käyneensä taas jossain ja nähneensä jotain, mitä joku on halunnut sinun nähdä.
Juosten.
Tottis.
Vaan ne ketkä meitsin tuntee, ettei näistä puhuta.
Niistä kirjoitetaan.
Eikun.
Lähinnä tästä isosta teatterista tuli mieleen historia, mikä tähän kaikkeen on johtanut. Ja omassa tapauksessa vielä kuvitelmia, miten tilanteesta voisi astua ulos.
Rauhanpalkinto on lähellä kun selvität väylän ulos tilanteesta. Lycka till.
Post a Comment