Kumppani ei kysy lupia mennä jonnekin, vaan ilmoittaa että menee, kun tietenkin ensin on mielessään miettinyt ja harkinnut menemisen tarpeellisuuden. Isoista asioista, pidemmistä matkoista jne. neuvotellaan - silloinkaan ei kysytä lupaa, jos ei tarvita toiselta rahaa.
Via.
Miten on, parisuhteelliset? Ilmoitatteko vai neuvotteletteko?
6 comments:
Kyllä :-)
Vakavammin ottaen, riippuu tilanteesta milloin voi vain ilmoitella ja milloin on pakko neuvotella. Mitä vähemmän menoja ylipäätänsä, sitä useammin hommaa voi pitää ilmoitusluontoisena asiana, koska jollain aikavälillä on itsestäänselvää, että toisen pitää päästä välillä vähän tuulettumaan.
Ja tietyt menot ovat luonteeltaan sellaisia, joista toinen ymmärtää automaattisesti, että se on vain ilmoitusluontoinen asia ja vain poikkeustilanteissa niistä pitää neuvotella. Esimerkiksi blogitapaamiset ovat meidän perheessä "itsestäänselviä".
En mä ainakaan osaa vaan töksäyttää, että nyt muuten aion mennä kissanristiäisiin, vaan kyllä pyrin neuvottelemaan, vakka tietäisinkin asian olevan päivänselvä.
Varmaan samasta syystä kiskon herneitä käkättimeen, jos minulle vain ilmoitetaan menemisistä, eikä tiedustella onko asia kenties ookoo.
Mutta mä nyt olen tällainen...
Ilmoitan neuvotellen.
Näinhän se menee. Itsestäänselvyydet ovat pehmeitä ilmoituksia ja joskus jostain neuvotellaan.
Enemmän neuvottelua vaativat yhdessä tehtävät kuviot, koska sovitettavaa on enemmän. Koska, mitä, mihin ja millä sinne mennään.
Jonkinlaisen huomion ansaitsisi myös ilmottelun ajankohta. Ilmottamalla selviää hyvin pitkälle, kun sen tekee ajoissa. Ei riittävän ajoissa vaan huomattavasti aikaisemmin. Ihan liian ajoissa.
Juu.
Menen/ajattelin mennä/voisinko mennä/saanko mitenkään mahdollisesti mennä jos...
Mä oon piessy vaimoni kuuroksi jo ajat sitten. Ei tarvii paljon "kommunikoida"
Post a Comment