Polliisista päivää

Hämmentävä tapaus.

Istuksin kampin keskuksessa, odottelemassa linjuria Espooseen, kun nuorempi mieshenkilö, vähän hipakkeen oloinen käyskenteli ohitse. Vajaan 10 m läheisyydessä itsestä, suht skarkin näköinen mies pysäytti nuoremman ja sanoi, että poliisista päivää, vilautti jotain pienen pientä korttia ja pyysi nähdä paperit. Tarkemmin en kuullut, mutta nuorempi oli kovin hämmästänyt, että mikäs tämä ja miksi. Miehen rinnalle saapui lakkipäiset nainen ja vanhempi mies. Jotain henkilökorttia katseltuaan sitten päästivät nuoren miehen matkoihinsa.

Tässä kohtaa tuijottelin jotakuinkin avoimesti huuli pyöreänä, että mistäs tässä on kyse. Kysäisin vielä vieressä istuvalta, että sanoiko tosiaan, että poliisi ja jos, niin miksi tuollainen "tarkistus" nyt tehtiin. Vieressä oleva kuuli saman, mutta ei sitten muuta osannut sanoa, vaan ihmetteli itsekin. Tässä kohtaa nämä lakkipäiset tarkastajat huomasivat ihmettelyni ja poistuivat kauemmas.

Eli siis, poliisi(?) tarkistelee sunnuntaiaamuisin ohikulkevien satunnaisten matkaajien papereita(siis mitä papereita? pitääkö suomessa asuvilla olla joku henkilötodiste aina mukana?)

Kertokaa viisaammat, mistä tässä on kyse.

Lensin kotiin

Taikka ensin Lontooseen potemaan jetlaakin.

Sydneystä paikallista aikaa lento 15:20 Kuala lumpuriin, jossa perillä 8 tunnin päästä. Lentokentällä lyhyt 14 tunnin odottelu, jonka jälkeen paikallista aikaa kello 10:50 lento Lontooseen, kesto 13 tuntia. Perillä paikallinen aika oli kello neljä. Ja sisäisestä kellosta oli loppunut patterit. Unta yhteensä n. 4 tuntia.

Nyttemmin nukahdan melko helposti ja heräilen vielä helpommin joka aamu kello 8. No, melkein joka aamu.

Käsitöitä konehuoneessa

No, ei kuitenkaan sitä mitä mietitte. Laisin.

Vaan ihan tätä merkityksentä blogitempletin tunaamista. Katsokaatten kun, jonkinlainen sisäinen nilli ei ole ihan tyytyväinen. Kun kuva voisi olla noin ja taustakuva näin ja joku muu vielä vähän erilailla.

Vaan templatesta löytyy toinen toistaaan.. no, ei nyt just sitä mikä kelpais. Kubrickiin olin tyytyväinen. Tuommoinen, missä yläkuvitusta ja taustaväriä muutelee lennossa fiiliksen mukaan. Riittäis, mutta kun sitten nuo uudet ihana kilkkeet ei toimi. Taikka ehkäpä käsipelillä, mutta niille keksii tähdellisempääkin tekemistä.

Kakspalstainen, muokattava yläkuva, sivun ja tekstiosanvärivaihtopäivät, niin hyvä tulis. Pitäiskö itte? Vai onko tuollainen jossai sokeessa pisteessÄH

Kerro fantasiasi

Lisäksi kannattaa aina kertoa fantasioistasi partnerillesi! Hän ehdotukseesi varmasti suostuukin, koska onnistuessanne seksielämänne paranee huimasti.

iltasanomat.

Entäs epäonnistuessanne?

-Mitäs kultaseni, jos pyytäisit sitä sun kaveria mukaan kun...
*läimäytys*
-Sika/horo!
*oviperästäkiinni*

Vai miten on?

Mitäs jos?

Mitäs jos internet olisi..? Mainio ajatusleikki.

Urkintalaki

Huomio kaikki!

Urkintalaki.fi (aka Lex Nokia) Tv-mainoksista tuli näemmä hyviä.

Uutismokia

MTV-3 uutismokia vuosien varrelta. Varoitus, kahvit tullee nenästä, sen verran voipi naurattaa. via pintaliitodesign.

Jos ny ei tavaksi

Olen pari päivää kokeillut vanhoja huonoja tapojani, höystettynä muutamalla uudella. Ei näitä tavaksi kyllä tule ottaa.

Tämä päivä oli muistutus hinnasta, joka maksetaan hauskasta illasta.

kuvahaaste

Janneli haastoi allekirjoittaneen. Mikä on sikäli merkittävää, että tätä blogia ei juurikaan ole mainittu tai haasteltu mihinkään. Aikoihin. Siitäpä siis innostuneena.


Paikkana Geoje-do, Korea. Kuvassa muistaakseni kello 14 luokka. Oppilaille on juuri jaettu viime viikolla otetut kuvakehykset, joissa he poseerasivat miekan kanssa. Vallan näyttäviä otoksia. Etualalla suosikkityttö, joka väänsi jokaisen luokan pojan solmuun tarvittaessa.

Geoje-dolla aikaa kului tammikuusta huhtikuulle viime vuonna. Kylmää oli.

Spotify

Julkinen kerjääminen kielletty. Ei tänään.

Mistäs sellaisen spotifyn sitten sais?

Selvällä suomella

Tässähän vallan liikuttuu, kun.

Eilen oli sitten opeteltiin taas, junalla keskustaan, tuiskeessa. Hämmennyksen suoritti lähestulkoon jokaisessa virastossa asioinnin mutkattomuus. Toisella kotimaisella, helposti, nopeasti, varmasti. Reippaan vuoden kun on tankannut, ja oletusarvoisesti mikään ei toimi, helposti, on syömmein nyt kevy empi.

Lisäksi tuloaika suomeen pysyi vallan salassa. Jotta pääsisi yllättämään ihmisiä. Yllättyi jopa niin, että ei tuntenut, aluksi. Toisaalla tarkkaan harkittu juoni meni mönkäreelle, mutta jotain nyt kuitenkin. Parempi tietysti olisi ollut painaa suoraan rytmiin, "onko tässä vapaata?". Ensi kerralla.

Lisäksi harrastustoiminnassa yllätyttiin, ainakin tuttuset. Paljon uusia ihmisiä miettimässä, että kuka se on tämä, joka kesken kaiken astelee.

Täällä tullaan, elämä.

Jaa niin, postitse sopii mainita Helsingin alueella sijaitsevista asumismahdollisuuksita. Niitä tarkkaillaan kuin esikoistyttären viikonloppumenoja.

Kiitos.

Takaisin

Niin siinä sitten kävi, että kentällä oli oottamassa sama, joka aikoinaan toivotti hyvää matkaa. Lähtiessä sain suklaatia, tullessa oli talvitakki. Lisäksi toinen ystävä otta suojiinsa siksi aikaa, että löytyy asunto ja ja. Niin, mitä sitä nyt ihminen tarvitsee.

Pikkuhiljaa.

Uutta ja vanhaa

Kun kerran on aikaa liian paljon käsissä, niin sitten pitää tehdä jotain. Tai piti. Pää pörisee kuitenkin siihen malliin, että ei järjellistä.

Tympäännyin jo jossain vaiheessa vanhaan templateen, siihen kun ei mitään kilkkeitä mutkattomasti saanut. Joten nytsitten vaihdoin sen. Samalla lähti se synkkä ja syksyinen tausta-aamu vaihtoon ja tilalle tuli puku. Siitä todettiin aikoinaan, että ihan kuin joku escort-palvelu naisille. Älkääs nyt, sehän on ihan selvästi... Tai siis sehän näyttää... Jos sitä katsoo... kieltämättä... siinä vähän sellainen vivahde näyttää olevan. Olkoot nyt.

Tätä kai aiemminkin jo pohdittiin, mutta mikä se ulkoasun virka nykyjään on, kun suuri osa lukenee kuitenkin jonkin lukijan kautta. Eipä siinä, hienot kilkkeetkin lienee siinä mielessä turhia.

Mutta tulipas vähän klikkailtua, aikani kuluksia kahvin mutteeksi. Hyvää huomenta vaan.

Oiskohan aika

Tehda jotain jannaa?

Mutta ensin kahvia. Ja sushia. Taikka toisinpain.

Joku tietaa jotain

Enemman kuin hakukone.

Uutiset, saa ja maa

Se pitaisi siis olla umlauteilla.

Uutiset.
Eilen myrskysi. Alkoi justsopivasti kun asettui rannalle ihminen.

Saa.
Tanaan paistaa aurinko.

Maa.
Tanaan menen uudestaan rannalle.

Asetin huvikseni seurantaan Helsingin saan, niin ei tarvitse arvuutella.

Eri firma

Astelen ympariinsa. Kassan tapainen loytyy ja kysyn, jotta kahvi ja muffinsi maksaa 4 jotain. Ja etta onko se tuo iso muffini tuo tuossa. On, on se kuuluu vastaus. No mikas siina sitten, pista tulemaan ja kahviin maitoa. Vaan tilittaessa hinta onkin melkein seitseman. Mites se tuo tarjous tuossa, kyselen uusiksi. Se on ihan eri firman tarjous, kertoo ystavallisesti han.

Ahaa.

Ensikertalainen hiusvuolija

Enaa ei kylla.

Useampaan otteeseen on tullut vierailtua hiusleikkaamossa, jota te nuoret leikkisasti kutsutte parturiksi. Ei siina mitaan, mutta kun useimmiten sydammesta ottaa jalkikateen, kun koittaa selvittaa ettei ihan niin paljon olisi tarvinnut ottaa ja joojoo on se nyt kuitenkin ihan hyva ja kasvaahan se takaisin. Ammatti-ihmisia kuitenkin, mutta ei niin ei. Ei kuvin, viittoen taikka suusanallisesti selvittaen.

Ja sitten huviksein, annan ensinkertalaisen harjoitella kulmakarvaveitsella tukan vuolua ja kas, ei ole aihetta enaa ammattisaksille.

Vahan ihan olen yllattynyt.

Rautamuori

Leppoisasti nakkelin alakerran kuntosalilla punnuksia suuntiinsa, kun paikalle pyyhalsi n. 45-50 vuotias aasialainen nuorekkaan oloinen neitirouva. Heipat sanottua neitirouva istahti vatsalihaspenkkiin ja pisti 40-50 toistoa hikea vuodattamatta. Sitten tomerin askelin hiihtostepperiin ja 5 minuutin tehosarja ylamakeen. Ja taas laite nopsaan vaihtoon, talla kertaa vuorossa pec-deck ja snadisti pienemmat painot kuin itsella. Siina sitten riehtoi hymyssa suin kuin ei mitaan.

Tasta on hyva jatkaa.

Ruokaa

Ennyt sano enka kiella, mutta olen taalla maailmalla ollessani herkutellut monin eri muodoin. Vaan naemma nyt on tullut aika maksaa kalavelat perunoina ja tuottaa itse potya poytaan.

Allekirjoittaneen huippusalainen tomaattitonnikalapaskakastike(typo, jatin huvikseni) on jo testattu ja hyvaksi havaittu, mutta muutakin tarvitaan.

Pitaa olla helppoa ja voisi olla jollain tapaa skandinaavista tahi suomalaista, tavallaan.

Riisipuuro, perunakeitto, porkkana- ja makaronilaatikko. Tuollaisia mietin.

Mikas muu ois kiva?

Helpompaa tietysti olisi olla paikanpaalla suomenniemimaalla ja vieda ihmeiset syomaan suomalaista perinneruokaa eli kebabbia ranskalaisilla ja kinkku-tonnikalapitsaa.