Eilen valmistauduin. Tutkailin huonetta jumalan valossa, suunnasta jos toisesta, valmiina hävittämään jokaisen elikon mikä luvatta siellä majaili.
Ei mitään, ei ketään.
Myöhemmin pimeyden laskeutuessa, ja kun oli uni jo melkein päästä kiinni, niin ini-ini.
Näkymättömät tappajamoskiitot olivat iskeneet jälleen. Saatana!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
0 comments:
Post a Comment