Ylläri, iloinen

Pienet oharit johti muutamaan uuteen tuttavuuteen. Myöhemmin illalla internetti oli palautunut.

Hyvä sinänsä.

Valtakunta internetista

Taannoin tuumin, etta josko ei kampilla olisikaan netkua. Etta parjaisiko? Ja niinkuin jokainen itseaan pettava kansalainen, niin minakin luulin.

Nyt meni netti katki, kun joku ei hoitanut hommaansa ajoissa. Ja mina, saatana-pieni, karsin.

Karhu irrallaan vesipuistossa

Jostain syysta paadyin viettamaan osan vapaapaivasta vesipuistossa valvoskellen vallattomia vekaroita.

"Aiti, katso!Karhu on pukeutunut uimahousuihin!!"

Missä mennään

Tuossa joku hetki sitten utelin lukijoilta, että tietääkö uusi/vanha lukija, missä jouko ja kosti mennä viilettää.

Asemapaikkana on siis Etelä-Korea ja tänne saavuin viime vuoden syyskuussa opettamaan paikallisille taekwon-doa englanniksi. Tällä erää pidän pesää Busanissa, mutta olen ehtinyt asustella tätä ennen parissa muussa, pienemmässä paikassa. Ehdin myös alun alkajaan opettamaan englantia eräässä englanninkielisessä koulussa.

Reissu on sikäli kahtiajakoinen, että pidän monesta asiasta täällä. Toisaalta taas ne perusasiat, joiden voisi olettaa olevan automaattisesti kunnossa, eivät sitä tosiaan ole. Näihin kuuluvat, palkat, asumukset, vakuutukset sun muut. Osan ongelmista ymmärrän, osaa en niinkään. Juurikaan mitään en varsinaisesti hyväksy.

Zen vaan.

Alkaa mennä

Täällä kun meno on toisinaan kovinkin hilpeää, niin hyviä neuvoja satelee ku rakehia. Että kulttuurieroja ovat. Ja että pitää ymmärtää.

Niin ovat ja niin pitää. Mutta ei se nyt jumalauta anna oikeutta loputtomalle perseilylle. Sillä voi ratsastaa hetken ja sillä selvä. Seuraavaksi kyse onkin ihan vaan ihmisistä. Niinkuin sinä ja minä. Me. He.

Sopimus vai sopivuus?

Elämän tekee kyllä jännäksi se, että suurinpiirtein kaikki mikä on kontrahtiin kirjoitettu, voidaan muuttaa lennosta. Palkat, työtunnit ja mitä nyt sopivaksi sattuu.

Sanoin, että kotomaassa tuollainen ei kävisi päinsä. Pohjanmaalla vedetähän puukko tupesta, jos alkaa kirjootettua sanaa muuttelemahan!

No kun se taifuuni

Edellisenä iltana sovitaan, jotta treenaaminen tapahtuu siellä ja siellä, alkaen kello 14-15 välisenä aikana. Varmistukseksi vielä, laitan tekstiviestin kyseisenä päivänä, sovittuna aikana, että tulossa ollaan.

Paikan päällä sitten ei ole ketään sovittuna kellonlyömänä. Odotellaan hetki ja kappas, ilmestyy tekstiviesti. Konglishkäännös menee kutakuinkin näin, tänä viikonloppuna sali ei auki koska typooni ja omitaja ei halua.

Että ihan tässä vaiheessa ilmoittelet moisia. Eikä ole ensimmäinen kerta kun tälläistä perseilyä joutuu todistamaan.

Kaveri todisti seuraavaksi käämitehtaan tulipalon.

Kauhu haiku

Katsoin viime yönä shutterin. Siitä hyvästä pieni japanilainen kauhu-haiku.

Mustatukkainen
hitaasti kääntää päätä.
Kuolet huutaen.

Sopii moneen vastaavaan.

Too hot today

Jos koskaan, niin kuumahan on ollut joskus aiemminkin. Vaan yleensä lomalla, joten eipä paljon haittaa kuumat ja kosteat kelit. Jossei maistu, niin painuu rannalle, syömään, juomaan tai na

kuttamaan tietokonetta.

Vaan täällä ihminen menee töihin. Fyysiseen kekkulointiin, kun ilmankosteus huitelee taivaissa ja lämpötilakin on yli hellerajan.

Siesta tekisi eetvarttia tälle maalle.

Dogging

Siis tuota? Mitä siellä euroopassa oikein tapahtuu?

Dogging? Voi elämän kevät.

Linkin toimitti mullen.

Lonkerot

Pikaisesti pieni tutustuminen uuteen saliin. Joskin hieman ongelmallinen, kuka ja koska? Työpäivät kun on täynnänsä jo. Aika näyttää, pitkää nenää, jossei muuta.

Korean nikosaarela saapui myöhässä ja vaati päästä saman kuvaan, thänjuu thänjuu ja sehän otettiin, pariin otteeseen. Kohteliaisuus suomelaisesta näyttelijästä ei ehkä mennyt ihan perille.

Lopuksi iltainen raakaa kalaa. Sehän se vasta herkkua. Niljaisia siivuja jotain dipattavaa tuliseen soosiin. Ja kyselyistä huolimatta, ei, ei edelleenkään ole liian tulista. Sori.

Vaan viimeiseksi lautaneen liikkuvaa lonkeroa. Siinä kohtaa jääkarhu nielaisi. Nimittäin ison palan ja pureskeli autuaasti. Nekin, jotka yrittävät tuskissaan tarttua kitalakeen.

Kuolevat tentaakkelit, kohtasitte voittajan. Namsks! Narsks!

Polttelin

Otinpa sitten pienet tirsat rannalla sunnuntaina. Myöhemmin olkapäät muistuttivat aiheesta punaisina. Ilokseni vielä maanantai oli kuumin koskaan. Vaan työasu hiersi, joten alle vähän paitaa suojaamaan.

Siitä hyvästi hikoilin viikonlopun pois. Tuplasti.

Kohtaamisista törmäykseen

Voisin kuvitella, jotta kun kulttuurit kohtaavat, taikka toisinaan jopa törmäävät, että oltaisiin erityisen huolellisia.

Jos tulee joku toisenmaalainen töihin, niin selitetään, että mitä halutaan ja kuinka. Sitten katsotaan ja tarpeen vaatiessa ohjeistetaan uusiksi. Ja mahdollisesti vielä kerran. Jossei millään mene perille, niin ehkä jossain kohtaa toivotetaan onnea uusien haasteiden parissa.

Ei niin, että kuukauden ajan hoetaan että hyväätyötähyväätyötälapsettykkää. Ja sitten reippaan kuukauden jälkeen ilmoitetaan toisen henkilön kautta, että ei tartte tulla enää koska opetustyyli oli huono ja kaveri joustamaton.

Vittu mitä paskaa. Paskaa!

Ei, ei tapahtunut minulle. Kaverille.

Kyl tää täst.

Biljardia

Eilen iltaa ihmetellessä sitten ajauduin pelaamaan tuttavan kanssa biljardia. Tasoeroa selvitettäessä hänellä oli takana 10 vuotta ja itsellä jotkut satunnaiset pelit tuopin säestyksellä. Lämmittelypeliksi ensin kasipallo, jonka tuttava aasialaiseen, kohteliaaseen tapaan hävisi kahdesti. Seuraavaksi kolme peliä ysipalloa, jossa aasialaiseen, kohteliaaseen tapaan allekirjoittanut hävisi kaksi peliä. Näiden vauhdikkaiden pelien jälkeen sitten päästiinkin itse asiaan, eli nelipalloon.

Siinä tuttava, aasialaiseen, kohteliaaseen tapaan antoi totaalisen selkäsaunan.

Eläintarha

Muurahaiset ja torakat meillä oli jo, pikkukärpäset saapuivat eilen. Tervetuloa!

Muuten. Tietääkö lukijat, missä kirjoittaja pitää majaansa ja mitä ylipäätään on täällä puuhailemassa?

Vanhat tuttavuudet varmaankin, mutta että uudet? Vai onko uusia lukijoita edes?