27.8.07

Joka tuutissa

Siinä missä Janne oli ennen median lempilapsi blogien suhteen, on paikan hitaasti(?), mutta varmasti ottanut MariKoo. Harvassa on haastelu blogeihin liittyen, missä ei Marilta jotain kommenttia kysyttäisi. Ja sepäs toisinaan myös kummastuttaa toisia bloggaajia.

Niinkuin Mari(1) jo kommenteissakin totesi, että on syistä ja seurauksista esillä. Oma nimi, naama, ollut aiemmin jne. Eikä myöskään vähiten siksi, että pystyy kommentoimaan useammasta näkökulmasta. Komsiikomsaa, eipä varmasti ole ainoa siihen pystyvä, mutta nyt pinnalla, eikä se huono asia ole.

Suosituimpien blogien harmauteen voi sanoa, että makuasia. Toinen äidistä, toinen jne. Eipä siellä kylläkään omiakaan suosikkeja ole. Ennen, kun piirit olivat pienemmät, niin blogisuosion nousu saattoi selittyä kissanristiäisissä näyttäytymällä. Mutta tuskin 20-30 ihmisen humalahenkisessä tapaamisessa nykyään kovinkaan suurta nostatusta onnistuu saamaan. Ainakaan pidemmäksi aikaa.

Voisi tietenkin kritisoida tilaajia, että miksi tilaatte, mutta se lienee kuin huuto tuuleen. Enemmän voisi miettiä blogilistan mittareiden toimivuutta. Vaikka aikanaan on tehty hieno pioneerityö asian eteen, niin blogilista ei blogien esittelijänä välttämättä ole enää toimivimmasta päästä. Onneksi tätäkään ei ole mistään suunnasta rajattu, etteikö toisia listoja voisi kuka tahansa kehittää koska tahansa. Kenttä on vapaa.

Kuka ensin?

(1) Juu kyllä, kirjoittaja tuntee Marikoon.

12 comments:

Janne Toivoniemi said...

Bloggaamsen paras ja huonoin puoli on siinä, että kuka tahansa voi julkaista mielipiteitään (myös toisista bloggaajista). Se, että joku on esillä (olkoon sitten asia mikä tahansa), niin aina täällä meidän pohjoisessa kotimaassa jollakin pikkusieluisella turjakkeella menee herne nenään.

Ehkä sitten nämä turjakkeet olisivat täysin tyytyväisiä ympäröivään maailmaan, kun mitään joukkotiedotusvälinettä ei olisi sekä luku- ja kirjoitustaito olisi tyystiin unohdettu. Siinä voisi sitten elää omassa pikkupiirissään keskellä korpea, jossa lähimpään naapuriin on matkaa 20 kilometriä.

Niin moni meistä kaupungissa asuvista on korviensa välissä vielä metsäläinen.

Ja kaikki propsit Marille.

Kaura said...

No jopas! Minusta sekä Janne että Mari ovat hoitaneet blogiaiheiset haastattelut kunnialla. Hyvä vain, että löytyy fiksuja tyyppejä haastateltavaksi printtimedian tarpeisiin.

Kriisi said...

Kyllä minäkin näen sen hyvänä asiana, että kommentteja antavat nimenomaan Jannen tai Marin kaltaiset blogaajat. Heidän blogiensa sisällöstä, viihdyttävyydestö tai informatiivisuudesta voi olla monta mieltä, mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että he ovat normaaleja ja aivotoimintaa osoittavia ihmisiä, jotka osaavat sanoa sanottavansa. Mieluummin niin kuin se, että kommentteja antaisivat tulisieluiset kansankiihottajat, itsensä viiltelijät tai parisuhdeangstaajat. Kaikki kunnia heidän blogosfääriselle inputilleen, mutta jos maailmalle jokin kuva blogaajista pitää antaa, niin mieluiten ei suuren yleisön silmiin mitään friikkisirkusta. Vaikka me jollain tasolla kaikki friikkejä olemmekin. Se vain ei sovi normimieliseen mediaan.

En ymmärrä muuten tätä Marin ryöpyttämistä oman henkilökohtaisen bloginsa pohjalta. Muistan ensimmäisissä Marin mediassa kääntymisissä nimenomaan Kuluttavasta elämästä -blogin (vieläköhän muistan nimen oikein) mainitsemisen eli Marin ns. yhteiskunnalliset ansiot. Miksi sellaisella ei voisi olla noteerattavissa?

justsopivasti said...

Kiitokset.

Tuossahan se tulikin. Blogien sisältö/viihde/muu arvo olkoon jokaisen itsensä päätettävissä. Ja kommentteja yms. luonnollisesti otetaan heiltä, keillä nyt jotai kaikupohjaa asiaan voi olla. Enkä sano, että nämä ovat nyt ainoat. Sattuvatpa nyt olemaan tapetilla.

Ryöpyttämiseen on tuskin kukaan vielä päässyt, onpahan joku todennyt ääneen, että onpa tylsää. Ryöpyttäminen lienee paljolti rumempaa ja voimallisempaa.

Janne Toivoniemi said...

Noista blogien tylsyydestä sen verran, että monelle taitaa digitaalinen julkaiseminen olla niin vierasta, että siltä odotetaan samaa viihteellisyyttä tai journalistisuutta kuin perinteiseltä medialta on totuttu saamaan.

Nyt vaan media ei ole passiivisesti seurattavaa, vaan siihen tulee osallistua. Ei voi vain istua alas ja käskeä blogeille ja bloggaajille "Viihdyttäkää minua!". Tulee osallistua itse mediaan ja tulla osaksi sitä. Aika monelle tällainen aktiivisuus on aivan liikaa.

Televisiolla tulee olemaan maassamme vankka asema vielä vuosia. Sen verran laiskaa kansaa täällä taitaa asustaa.

Ja mitä tuohon blogien kommentointiin mediassa tulee, niin ihminen varmaan voi sanoa jotain mielenkiintoista blogeista ja bloggaajista kirjoittamatta itse kovin mielenkiintoista blogia. Eihän hyvän ja verta hyydyttävän murharomaanin kirjoittajan tarvitse murhata kirjoittaakseen murhasta hyvin ... eihän?

justsopivasti said...

Dismalleen.

Muutenhan kaikki kyselisivät täältä kommentteja...

"Heh."

Anonymous said...

Mulla tuossa alkukesässä selvisi, ettei blogilistan rankingilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Mutta kelpaa joiden blogien päivityksen seurantaan, mutta siinäkin käytän nyt enimmäkseen muita vermeitä.

Lenore said...

Tänä päivänä taitaa tuo ranking-meininki perustua lähinnä siihen kuka kommentoi ketäkin ja kuinka liehitellen.

Allekirjoittaneen puolesta Mari vaikka presidentiksi, tässä nyt ei ollut mitään henkilökohtaista, mutta luulisi nyt kenen tahansa suositumman osaavan kertoa bloggaamisesta ilmiönä. Tai sitten kukaan muu vaan ei suostu (jätän tarkoituksella erittelemättä syyt)

justsopivasti said...

Niin. Kai suosio perustuu jonkinlaiseen näkyvyyteen. Joko itsensä tai toisten levittämänä. Liehitttelystä en osaa sanoa.

Luulisi. Vaan ei välttämättä ole. Ja osa ei edes halua, tämäkin on tullut jossai haastelussa ilmi kun on haettu nimelläään kommentoivia.

Anonymous said...

Joka kerran keksitään sitä aina kysytään eikös se niin mene. Bloggaaminen on sen verran eksoottista touhua valtavirtamedian näkökulmasta, että muutaman kerran esillä oleminen ei vielä naamaa kuluta, ja komppaan yllä esitettyjä kannustuksia siitä, että niin aikanaan Janne kuin nyttemmin Marikin ovat aikas täyspäisesti blogikulttuuria edustaneet.

Lenoren uskoa "luulisi nyt kenen tahansa suositumman osaavan kertoa bloggaamisesta ilmiönä" en jaa; ei ole ollenkaan sanottua että vain sillä perusteella että henkilö, jonka blogilla on blogilistamittarissa paljon lukijoita, olisi automaattisesti myös analyyttinen, kiinnostava ja blogirintamaa laajasti tunteva asiantuntija.

Anonymous said...

Sattuneista offline-elämän taphtumista johtuen on jäänyt tähän kaikkeen vellovaan keskusteluun reagoimatta. Mutta onneksi Blogistan toimii, vaikken minä täällä olekaan vaikuttamassa :D

No joo, vakavasti ottaen olen tietysti kiitollinen siitä, että minun näkemykseni blogeista kiinnostavat muitakin. Tosin tietysti taustalla on lukuisia keskusteluja muiden asianharrastajien kanssa, eli monet oivallukset ovat toisilta kuultuja.

Että kiitos vaan kehuista kaikille: kiitokset kuuluvat myös teille!

Mieluusti edustan jatkossakin, mutta toki osaltani pyrin tyrkkimään myös muita haastateltavaksi.

Monille blogeja kirjoittaville olen kuitenkin vain Marinadi, joka kirjoittaa hömppää. Se, että yritän pohtia tätä maailmaa myös jatko-opinnoissa, ei kaikilla varmasti ole tiedossa eikä varmasti edes kiinnosta. Eikä se tietysti tee minusta sen parempaa asiantuntijaa, mutta median silmissä tekee minusta "varmemman" haastateltavan kuin satunnaisesta blogaajasta.

Ja kuten Kriisi muisteli, niin kaikki lähti siitä Kuluttavasta elämästä -blogista.

Sekin on totta, että olen tavannut valtavan lauman blogaajia kasvokkain. (Tähänkin kommenttiketjuun osallistuneista suurimman osan...)
Se on hienoa ja yksi minulle tärkeä syy olla mukana touhussa. Fiksua porukkaa, joka taatusti pystyisi kommentoimaan blogeja siinä missä minäkin.

Muistuttaisin myös siitä, että itse aloitin anonyymina tavisblogaajana, joka hieman kateellisena luki blogaajien tapaamisista ja mietti, että siellä ne toisiaan liehittelee . :)

justsopivasti said...

Näin ne jutut vaan etenee.

Ja kosminen baletti jatkuu.